8.8.2019 TORSTAI MATKAMME ALKOI
Aamulla tytär heitti meidät autollaan Turun linja-auto asemalle.
Bussimatka OK.
Helsinki-Vantaan lentokentästä selvisimme 15 minuutissa lähtöselvityksineen taitaa olla tämä meidän ennätys tällä kentällä, siihen asti siis kaikki sujuikin hyvin.
Lentokone myöhässä 30 minuuttia lähdöstä jonka piti lähteä siis klo 11 ja siitä tää kaaoottinen päivä alkoi.
Lentokoneeseen kun päästiin näin paikkamme ( joka oli sama koko koneessa siis) , ahtaanpaikan kammoisena pala nousi kurkkuuni, olin ostanut paikat mennen tullen koneeseen itselleni ikkunapaikka koska harvemmin nousen koneesta lennon aikana, en siedä tuota vessassa käyntiä joka on myös ahdas.
Siinä funtsin hetken uskallanko mennä paikalleni, sitten rohkaistuin ja päätin kestää ( meinasin siis juosta koneesta ulos), jalkoja ei saa suoraksi edes yhtään.. liki sanonta polvet suussa..
Lentokone on siis Sun Express Airbus 320 ( ollaan oltu samanlaisessa koneessa aikaisemmin joka oli tilavampi, tähän koneeseen on lisätty taatusti penkkirivejä).
Sitten olikin toisen kammotuksen aika, tuotiin ruoka jonka oli ostanut jo tilatessani helmikuussa ( piti olla siis lämmin ateria, kesällä TUI muutti tämän tuon ilmasto hömpötyksen vuoksi kylmäksi ateriaksi).
3 juustonsiivua, 2 kurkunsiivua, kirsikkatomaatti, 2-3rkl kummanmakuista ja väristä perunasalaattia, 3 kinkun siivua, 1 paahtopaisti siivu, jogurtti ja toffee suklaapatukka ( joka jäi kiinni hampaisiini ja ikeniini lähes puoleksi tunniksi ja kaiken kruunasi pikku kuppi kahvia joka oli siis kuuma.
Justiinsa joo isäntä sai nipin napin tarjottimen eteen kun lähes on hengittämättä, mulla tuo ei sitten ollenkaan saatu edes auki. ( päätin ostaa Alanyasta mittanauhan ja mittaan tullessamme paluumatkalla).
Koko matkan lapset häiritsivät edessä ja takana, perheen isä istui Jarin vieressä ja lapsia vaihdettiin takapenkiltä jossa istui muu perhe ja niitä otettiin vastaan yläkautta. Yksi heidän lapsistaan nipisteli kainaloani tiiviisti koko matkan, päätin kestää.. Edessä istuvan perheen lapsi varmaan harjoitteli huutokaupan pitäjäksi, kiljui koko matkan.. liekö korvat menneet lukkoon jo nousun aikana. Vihdoin lentomatka ohi. Lentokone oli saanut kiinni tuon myöhästymisen laskeuduttiin siis klo 15
Turkin lentokenttä ihan OK
Mutta hei ei tämä vielä mitään.
Oppaitamme oli kentällä kertoivat että bussimme numero on 75 ja FI näyttivät mihin suuntaan pitää kävellä.. Sitten löydettiin bussimme joka oli siis normaalipituinen ( siis iso) ja odotettiin että muutkin pääsivät tähän bussiin, bussi siis täyttyi ja matka alkoi kohti Alanyaa. Matkan pitäisi siis kestää 2 -2.5 tuntia pysähdyksineen..
Ilmastointia tämä bussi ei tuntenut, myi rivakasti juomia Efestä myöden ostettiin vesipullot 1€ yhteensä.
Tunnin bussimatkan jälkeen pysähdyttiin oikeaan turistirysä kahvila/ kauppaan ( jossa ilmeisesti joka bussi vie turistit).
Ostettiin sieltä pari jääkahvi tölkkiä siis hintaan yhteensä 6€.
Jälleen tuli ongelma missä meidän bussi on, meitä oli useampi ihminen hakemassa, käytiin joka ikinen bussi läpi ei näkynyt numero 75 ja Fi kirjaimia ( olivat pahvilapulla siis etuikkunassa), tässä paikassa siis piti pysähtyä 15 minuutiksi.
Joku huusi hei numerot on vaihdettu tuo 702 on meidän bussi, no niinhän se olikin ja huokasimme helpotuksesta bussiin päästyämme.. Istuimme taas omille paikoillemme, kuski tuli katsomatta edes taakse onko kaikki mukana hämmästyttiin, yleensä pitäisi laskea.. toivotaan että kaikki oli mukana, en tiedä..
Huomattiin että Alanyassa oli tapahtunut juuri hetkeä aikasemmin kuolonkolari, joku pieni lava auto oli ilman etukoria ja pikkubussi oli takaa pahasti kasassa ( koska lava auto oli sinne sukeltanut). Siinä oli yhä poliisit ja ambulanssit..
Ja kun nähtiin tämä liikenne täällä niin emme yllättyneet yhtään..
Kuski ajoi todella vaikeita paikkoja jättäen ihmisiä omiin hotelleihinsa, pikkuisia risteyksiä joissa oli jo autoja pysähdyksissä ja parkeissa, skootterit ym. kuin myös bussit..
Meitä oli enää 4 ihmistä ja huomattiin että jäimme melkein joka pikku katujen risteyksiin jumiin jopa toinen bussikin saattoi olla samassa kohtaa jumissa, joskus kuski pääsi autosta ulos jos ovi ei ollut jumissa ja kävi vetämässä hermosavut.. Monet ihmiset jotka kaduilla olivat koittivat auttaa minne päin kuskin pitää ajaa.. Toinen pariskunta soitti Tuille ja sanoi että emme ole vieläkään hotellissa että mikä mättää.. Juu ihan on hyvin vastattiin..
Eihän meillä ollut hajua missä hotellimme Gallion on koska emme ole ennen olleet.. Vihdoin pääsimme hotelliin meidät jätettiin pääkadulle toiselle puolen tietä ja kun katsoin niin kuski ajanut tän ohi moneen kertaan. Pääsimme siis hotelliimme klo 20.10. Oltiin nälkäisiä, hikisiä ja väsyneitä. Tyttäremme perhe oli tullut päivää ennen perheensä kanssa, eri hotelliin ja ihmettelivät missä viivyimme..
Siis kotona syöty aamupala, lentokentällä juotu Latte kahvit ja tuo lentokoneruoka joka oli kylmä. Ja ne jääkahvit siinä turistirysässä.. Ja ilta tuo kun päästiin huoneeseen klo 20.30..
Hotellimme ovi oli taas sellainen ei siis helpommasta päästä tuo avain.. joten ovien avaaminen jää isännän harteille.
Tää meidän hotelli osaa siis rahastaa, ilmastoinnin kyllä maksan mielelläni vaikka onkin 40€ viikko joten 80€ siihen meni.. jääkaappi myös maksaa tuon 40€ viikko, kuin myös tuo tallelokerokin.. niitä emme ota ( tallelokeroa emme ole ottaneet Egyptin reissun jälkeen).
Sitten mentiin tyttären perheen kanssa ensin syömään sen jälkeen Kleopatra rannalle pimeäähän jo oli, olipa upottavaa hiekkaa kun käveltiin ja juotiin juotavat..
Tuo Kale kukkula oli valaistu oli upeaa rannalta sitä katsella..
Suihkulähteetkin oli valaistu eri värein ja siitä nuo ensimmäiset kuvatkin otettiin.
No sitten he palasivat omaan hotelliinsa kuin mekin..
Ilmastointia emme saaneet päälle ja nettikään ei toimi vaikka saatiin koodit..
Matkasta väsyneinä, päätin kirjoittaa tämän jutun ja mennä untenmaille.. Kuumaa niin kuumaa, ei pihahdustakaan ilmastoinnista mutta emme jaksa valittaa enää tänään..
Hyvää yötä siis täältä Alanyasta!
MIEHEN MIETTEET
Aivan upea oli tuo Turkkilaisen lentoyhtiön kone, oli kuin olis VIP luokassa lentänyt polvilumpiot suussa istuin.
Mahtavat jalkatilat hyvä et isovarpaita pystyi heiluttamaan, ei kaikki ihan OK.
Sit se koneen ruokailu, vatsa sisään ja hengittämättä, niin sain jotenkin tarjottimen taittumaan eteeni, sääliksi kävi sitä rouvaa joka istui vieressäni ikkunapaikalla. Yritti ja yritti sisukas sissi kun oli mut luovutti koko homman.
Ruoka kun tuli oli kylmä koko helahoito, pahvilaatikossa se ateria oli ja samassa lootassa se mun mehu lähti. Vieruskaveri piti laatikkoa sylissä ja osui ja upposi ja nälkä lähti.
Mun nälkä ei lähtenyt vaan pysyi paikoillaan, helvetti nyt ei ihan OK.
Pisuhätä iski ja silloin iski myös turbulenssi, sen jälkeen ei iskenyt enää pisuhätä.
Ei vaiskaan hätä oli suuri ja WC oli takaosassa, mut onneksi sisätiloissa.
Jono veskiin oli pitkä vihdoin mun vuoro tuliolin ilmeisesti joutunut pidättämään liian kauan kun mitään ei meinannut tapahtua, siinä mä postimerkin kokoisessa vessassa ihmettelin mitenkäs tässä nyt näin kävi.
Kunnes iski uusi turbulenssi kummasti olo oli helpompi sen jälkeen.
Takanamme istui 2kpl stereoita ja edessä 1kpl, etukaiutin, sekä sivu kaiutin mun vieressä isän sylissä. Muuten lentomatka ihan OK.
Lentokentältä alkoi bussimatka kohti Alanyaa, heti kun saivat tarpeeksi myytyä olutta ja muita juotavia matkustajille.
Ajo matkan kestobpiti olla noin 2,5 tuntia siis perillä n. klo 18.
Mutta tuli mutkia matkaan kuski hieman hakusessa, mentiin ristiin rastiin pikku katuja, välillä joutui peruuttamaan bussia kun oltiin aivan väärässä paikassa ja jumissa tuon bussin kanssa.
Noin klo 20.20 oltiin perillä hotellimme kohdalla ja huomasimme että oltiin menty tämän kohdan ohi jo monesti.
Kuski oli kyllä taitava mut suuntavaisto olematon.
Tyttäremme perhe oli myös täällä tulivat päivää ennen, eri hotelliin kylläkin.
Ilta koitti ja tavattiin heidät, huomattavasti myöhemmin siis kuin piti.
Yhdessä mentiin heidän kanssa Kleopatra rannalle ja hienojen suihkulähteiden luokse.
Otettiin kuvia pojista ja koko porukasta, ilta pimeni ja oli aika mennä hotelliin.
Tyttäremme perhe oli myös täällä tulivat päivää ennen, eri hotelliin kylläkin.
Ilta koitti ja tavattiin heidät, huomattavasti myöhemmin siis kuin piti.
Yhdessä mentiin heidän kanssa Kleopatra rannalle ja hienojen suihkulähteiden luokse.
Otettiin kuvia pojista ja koko porukasta, ilta pimeni ja oli aika mennä hotelliin.
Näin se eka päivä päivä oli melkeen ummessa, hieman ehdimme lähiympäristöä katsomaan ennen nukkumaan menoa..
Eka yö olikuin saunassa olis nukkunut, ilmastoinnin kanssa ongelmia..
Aamuun..
9.8.2019 PERJANTAI ENSIMMÄINEN KOKO PÄIVÄ
Huonosti nukutun yön jälkeen ilmastoinnin kannalta (ostin 2 viikoksi ilmastoinnin 80€ ), ei nettiä.. Jotenkin ei vieläkään tuo kiukku meinaa laantua..
Aamupala oli tyypillinen Turkkilainen ja itse tykkään todella noista mustista oliiveista.
Apua missä nuo isot tomaatinsiivut joita olen todella kaivannut ( nyt petyin) oli vaan pieniä kirsikka tomaatteja ei kiitos..
no muuten ihan kaikki mitä odottaa saattaa syömistä ilman pekonia..
Sen jälkeen oli kiire ostamaan pyyhkeet jotta päästään altaalle.
No siinä olikin vieressä onnenonkija kauppias ( huijari ) tinkasin ja tinkasin.. mutta pyyhkeistä pulitin 15€..
Kun nuo on monissa paikoissa paaaljon halvemmalla.. no tämä liike ei saa enää rahojani.. kiitos ja käymään..
Todella kauan viihdyttiin altaalla ( syy tuon yöllisen ilmastoinnin puutteen) mikä on meille harvinaista.
Ja tutustuttiin muutamiin Suomalaisiin pariskuntiin ja yksinäisiin.
Isännä vieressä oli häpeilemätön rouvashenkilö ja hänen hiljainen miehensä naisen toisella puolen Englantilaisia olivat..
Nainen puki ja riisui koko ajan bikinit päälle ja bikinit pois, välillä tissit ja välillä alaosakin paljaana.. (alkoholi näille maistui kyllä).
Altaalle meno vaati bikinit ja aurinkotuolilla taas alusvaatteet, ja niin jatkui useampi tunti.. kera oluiden, paukkujen ja rouvan kovin ulvova nauru.
No ei annettu häiritä..
Se mul jäi mietintämyssyyn miks piti kokoajan riisua ja pukea..
No sen jälkeen pitikin mennä shoppailemaan ja syömään.
TUIlta tuli viesti Turkissa vietetään Kurban Bayram uhrijuhlaa 10-14.8.2019 virastot, pankit apteekit, postit ym. kiinni ja rahaa ei laiteta automaatteihin jos tyhjenee .
Jotkut kaupatkin sulkevat ovensa, joku apteekki kyllä päivystää.
Joten mentiin shoppailemaan, pari mekkoa, pusero ja shortsit mulle ja isäntä osti t paidan ja shortsit.
Viuhkan myös ostin mutta se ei ollut pitkäikäinen jokunen kuva ehdittiin siitä ottaa.
Mentiin Damlataksen tippukiviluolalle joka on todella näkemisen arvoinen vaikka ei olekaan järin suuri ja hinnaltaan halpa 7 liiraa siis vähän yli euron. Luolan läheisyydestä muutamat ostot 2 viuhkaa 10 liiraa yhteensä kuin kotiin taas tuollainen iso riippuva seinäkoriste jossa roikkuu noita pirunsilmiä nyt vaan pöllö aihe. Mangneetit tottakai.
Sitten olikin aika mennä syömään, söin todella maukkaan pizzan ja isäntä Iskenderin. Molemmat hyviä siis.
Täällä Kelopatra - rannalla heidän Eläinsuojeluyhdistys on tehnyt kodittomille kissoille pieniä ruoka ja nukkumapaikkoja niitä voisi kutsua pikku hotelleiksi.
Tuli niitä kisuja katseltua ja kuvattua..
No kun mentiin hotelliimme, ilmastoinnin olivat unohtaneet painaa nappia jotta lähtee pelaamaan ja netti toimii ainoastaan alhaalla.. ei siis huoneissa.
Nyt sain laitettua muutamia kuvia nettiin.
Tilasimme oluet ja voileivät iltapalaksi.. ja katselimme heidän live esitystään hetken hotellimme alakerrassa..
Tulimme huoneeseen kirjoittamaan joten siinä tälle päivälle päätös.
MIEHEN MIETTEET:
Olihan siellä väkeä kuin pipoapäästiin pöytään, täällä oli tuo Happu Hour ( taitaa olla siis aina ), jos tilaat pariskuntana yhden niin tuodaan siis molemmille tuplat ( ollaan kyllä saatu muualla Turkissa yhdet molemmille mutta vain toista laskutetaan )
Pojille tuli heidän pyyrämät juomat, oli popcorneja, pähkinöitä kulhoissa ihan vapaasti popsittavana.
No kai se on kestettävä Suomalainen känniääliö yrittää örveltää karaokea..
No sitten tuli eräs kivan oloinen Turkkilainen mies laulamaan, olisin halunnut kuulla sen laulun mut tää känniääliö tuli lusikoineen örisemään siihen.. Oli siis itse tämä Heikki..
Sen jälkeen tulikin kaunis nuori ulkomaalainen nainen laulamaan, häntä olisin kuunnellut pitempään oli siis todella upea ääni ( känniääliö ei tätä häirinnyt onneksi ).
Sitten tuli ihan mukava musiikki ja tämän paikan miestarjoilijat esittivät parin kappaleen verran tanssi shownsa.. kivaa katsottavaa mut nyt se on nähty..
Saatiin kaikki juotua lasimme tyhäjäksi ( ne yhdet eli kahdet ) ja poistuimme koko baarista, Heikin baari on nähty joten emme halua kuunnella Suomalaisen lauluja Antti Tuiskun tai muun kotimaisen musiikin tahtiin.
Kävely omaan hotelliin jäimme vielä siihen baariin istumaan.. Siinä taas oma mies esiintyjä jonka vaimo tanssii eläytyy niin niin mukana..
Näin tää päivä pikkuhiljaa taipui iltaa kohden.
Tietenkin syömässä kävimme myös, ja pakko myöntää että oli hyvä ja riittoisa annos.
Tää paikkahan on turistirysä joka sopii sinkuille ja varrtuneimmille rouville joihin tehoaa noiden suklaasilmien silmäniskut ja mä rakastan sua huudot, sekä niille jotka tykkää istua koko loman ajan Heikin Baarissa hulluna humalassa, syömässä Suomalaisia lihapullia ja laulaa lurittaa Antti Tuiskua illasta toiseen.
Oltiin yhden kerran tyttären porukan kanssa hetken siellä, hävetti olla Suomalainen kun näimme ton touhun, räkäkännissä yksikin ukko koitti laulaa " Ollaan Enkeleitä toisillemme".
Kyllä noilta Enkeleiltä oli ainakin siivet kadoksissa, josta yritti laulaa, jos sitä laulamiseksi voi sanoa.
Ja hetken kuluttua tämä omistaja Heikki ite lauloi, niin tää mies pilas koko homman kun yritti olla lusikkataituri musiikin tahdissa, ei varmaan ukko tiennyt mikä maa ja mikä valuutta.
Hotellin baarissa otimme vielä pari olutta Efes on yleisin merkki 22 Turkin liiraa maksoi eli noin 4€, paukut ylittävät jopa Suomenkin hinnat, elikkä siitä vaan tänne juomaan halpoja paukkuja.
Nyt uni rupee yllättämään, onneksi tuo ilmastointi ongelma on nyt ratkaistu, ja huoneilma on sopiva. Öitä.
11.8.2019 SUNNUNTAI MYÖS KÄYNTI SHOPPING CENTERISSÄ !
Aamulla taas syötiin samat jutut ja sen jälkeen pulahdimme altaalle, siellä tulikin tovin oltua ja lähes eniten siis altaassa ( oli todella kuuma n. 36 astetta)
Sitten olikin aika taas metsästää postikortteja (huom. metsästää todella) olen niitä nähnyt ja nyt kun haen ei löydy.
Nuo kauppiaat on rasittavia, yksi kauppias sanoikin että rakastaa mua ja mun rahoja.
No hän sai tänään vain 15€ shoppailustani.
Kierrettiin ja kaarrettiin käytiin syömässä todella hyvässä ja edullisessa paikassa, Jari otti Lasagnen ja minä spagettia.
Oli taas inhottava olo joten menimme taas altaalle viilentymään.
Tytär ottikin meihin yhteyttä ja käski meidän hypätä taksiin ja suunnistaa Alanyan Shopping Center tavarataloon.
Sinne ei mennäkään kuin mihin tahansa kauppaan. Läpivalaisun kautta kuin lentokentällä, ettei sinne viedä mitään ylimääräistä.
Odotimme tyttären perhettä aulassa tovin.
No se oli tosi pikainen käynti alennukset 50 -70 % mutta hei lähtöluku olikin aivan muissa hinnoissa ( jopa kalliimpia kuin Suomen).
Kävimme ruokakaupan puolella ja piti katsoa meille lisää aurinkovoidetta JEP JEP en todellakaan ostanut yli 100 liiraa oli lähtöhinta.
No sieltä pikavisiitiltä teimme kävelyretken rantaa kohti, kävelimme jonkun aikaa kunnes näimme tuon Majakan ( itä ranta siis ) hyvin pienenä jossa kävimme aamupäivällä.
Voimat hiipuivat meiltä kaikilta joten otimme taas taksit ja suunnistimme hotelleihimme.
Postikorttien haku jatkui ei vieläkään jossain oli 10 -20 korttia 1€:lla, koko päivänä niitä en ole nähnyt enkä nähnytkään.
Rusketusöljyn löysin 34 liiraa.
Sitten veinkin taas isännän uusille kujille, hän jo pikkuisen alkoi kiukuttelemaan jotta eksymme.
No sieltä tuli tuo Alin kauppa vastaan. Poikettiin siellä ja kun kysyin mekon hintaa niin vastaus 10€ jossa oli lappu hinta 5€.
Sitten kysyin huppareiden hintoja sain vastaukseksi 10-20-30-40 jne.
höpö höpö pitäkööt vaatteensa ja kuuma tuskainen pikkukauppa, samoja melkein kaikilla hinnat heittää laidasta laitaan.
kortit jäi ostamatta, mutta löydettiin hotellimme läheltä kiva Market myymälä Kale Market, siis ylläri olikin todella iso oli myös toinen kerros jossa vaikka mitä myynnissä ja todella halpaa.. Tullaan todella tänne usein..
Näin siis tämä päivä teki päätöksensä..
Öitä!!
WAUTSI WAU , oma taikurini ja taas uusi pusu nyt oikealle poskelle.
Mun oli pakko katsoa mitkä lukemat oli säädöissä 16 astet näytti lukemat, ilmankos mua hiukan palellutti.
Pääasia et omaan ja mun peittoon kääriytynyt vaimoni oli onnensa kukkuloilla huone ilmasta.
Sit taas aamupalalle.
Mun aamupala 1kpl sämpylä, jonka nyljen kahteen osaan, siihen sulanutta voita ja mun mielestä hyvää makkaran siivuja 2kpl, pieniä tomaatteja 5-7kpl
Kärpäsen kakan kokoisia juustopalleroita, 2-3 kuppia hyvää kahvia, 2 lasia tuoremehua, muroja yks kaukalo jossa seassa Nutella suklaata + muutama vesimeloonin siivu, siinäpä se sit olikin.
Enkä silti laihdu..
Vaimoni siis Katjan aamupala, muuten samankaltainen kuin mulla, mut ei tomaatteja , ei vesimeloonia, ei Nutellaa murojen kanssa vaan sellaista kirsikka juttua joka oli aika paksua, ei ihan niinpal mehua kuin mä, eikä niitä pikkuisia juustopalleroita, mut oliiveja sitäkin enemmän, melkein koko sato lautasella.
Siis aamupala hänellä oli melkein kopio mun aamupalasta, pienin muunnoksin.
Runsas hyvänmakuinen monipuolinen on aamupalamme joten ei valittamista arvosana 10+.
Aamupäivä altaalla, vieressä nainen siis vaimoni ja toisella puolella nainen joka vaihtoi vaatteita koko ajan ja nauru ei ollut heleämmästä päästä.
Allas oli hyvä, ehkä vesi hieman liian märkää mutta virkistävää.
Shoppailua ja kävelyä, näin tämäkin päivä kului umpeen.
12.8.2019 MAANANTAI KALE KUKKULALLA AURINGONLASKUN AIKAAN !
Altaalla hetki aamupalan jälkeen. Piti tavata tyttären perhe Majakan luona pörrättiin lähistöllä eikä tavattukaan, mulla kun tuo puhelin ei toiminut kuin ainoastaan läppärin kanssa hotellimme ala aulassa jos silloinkaan, netti todella surkea.
No sieltä löysimme kivan paikan jossa joimme cokikset ja söimme yhdessä tuon Banaani split jäätelöannoksen ( siksi ei varmaan nähtykään )..
Sitten basaarien kautta taas altaalle..
Taas syömään samaan paikkaan missä syötiin eilen, no mennään sitten.. jos huomenna samaan jätän syömättä..
Tultiin hotelliin ja huom. nukahdettiin tunniksi, pakko huomauttaa tämä ei todellakaan ole meidän tapaista..
Sitten suuntasimmekin Kleopatra rannalle ja sieltä rinnehissillä Kale kukkulalle hiukan ennen auringonlaskua..
Nyt täytyy sanoa että voi mitkä näköalat ja auringonlasku sieltä on silmiä hivelevä.. Vuorikauriita oli monia kallion reunoilla, on ne vaan ihme otuksia pienestä asti loikkivat kiveltä kivelle..
Sitten jossain vaiheessa mun teki todella pahaa nuori Venäläinen nainen meni linnan muurin välikköön etsimään hyvää asentoa piikkikorkoisilla kengillään, pudotus päätähuimaava siis, ja hänen sulhonsa siinä kuvia otti..
No siellä on ylhäällä Moskeija, jonne olisi päässyt.. ei sattunut olemaan omaa huivia mukana siis emme sinne menneet, en mielelläni pistä päähäni sellaista joka on ollut monien päässä jo.. joten huom. huivi laukkuun jos haluatte mennä sinne..
Sitten oli eräs ulkomaalainen perhe en kuunnellut heidän keskusteluaan mutta heidän pientä tytärtään katselin ihaillen, hänellä oli sifonkinen juhlamekko ja pitkä huivi ja hyppeli siellä ja isä otti kuvia.. oli kuin pieni Keiju olisi sinne eksynyt ja osasi todella poseerata..
Siellä vietettiin kyllä aikaamme.. Hyvin oli kulku tehty.. mutta monet menivät aivan reunoille ja se teki kyllä pahaa katsella..
Sitten tultiin taas hotelliin ja haettiin mun läppäri piti noita Kale kukkulan kuvia laittaa nettiin, mutta kone tökki viimisen päälle joten ei siitä mitään tullut.. joten mentiin huoneeseen nukkumaan, huomista odotellen.
Tää oli kuudes kieli jonka selvitti ihan tuosta vaan.
Hotellihuoneessa kuvasimme omat ostokset.
Vaimo levitti ostamansa mekot ja leningit sängylle otti monta kuvaa ostoksista.
Sit oli mun vuoro asetin uuden korkinavaajan toiselle puolen sänkyä ja NAPS !Tulihan siitä hyvä kuva.
Ai mitä hyvää on Alanyassa:
Kale kukkula on hyvä upea paikka, ruoka on maittavaa ja edullista.
Ja tietenkin tuo liikenne sujuvaa ja joustavaa kun ei välitetä jalankulkijoista.Liikeenevalot kyllä muistuttaa jalankulkijoista, älä ylitä tietä punaisen ,keltaisen ja vihreän valon aikana, jos henkesi on sinulle rakas. Muina aikoina voit kokeilla onneasi..
Niin se vaan tääkin päivä on ohi.
13.8.2019 TIISTAI VIERAILU TOISESSA HOTELLISSA!
No niin samat aamutoimet, ensin aamupala ja sitten altaalle.
Käytiin hieman shoppailemassa ja tultiin uudestaan altaalle!
Tyttären perheellä onkin viimeinen täysi päivä täälläAlanyassa ja matkustavat huomenna takaisin Suomeen.
Joten päätimme ottaa taksin ja mennä heitä katsomaan heidän hotelliin.
Päästiin nopeasti perille, mutta sinne ei mennäkään kuin havumajaan..
Heidän hotellin vartija kysyi millä asioilla olemme, sain selitettyä että tytär perheineen siellä asuu.. joten soitto tyttärelle ja sen jälkeen päästiin allasalueelle, oltaisiin päästy uimaankin pientä maksua vastaan.
Mutta emme sitä halunneet vaan nähdä tytär ja pojat, vävy olikin tatuoitavana.
Heidän hotellin allas alue oli valtava ja sakkiakin paljon ( ehkä vähän liikaakin), mutta perheille tuo hotelli onkin mainio paikka.
Saimme ostaa juomat otettiin pienet oluet, sadan liiran rahalla maksoin ja sain takaisin 50 liiraa takaisin, tähän asti siis kalleimmat oluet.
Siinä tyttären ja poikien kanssa hetken istuttiin ja juteltiin..
Kunnes taas olikin aika lähteä omiin seikkailuihin.
Sopisimme tyttären kanssa että näemme vielä illalla.
Söimmekin melko lähellä heidän hotelliaan ja sitten palattiin omaan hotelliin ja taas altaalle vilvoittelemaan.
Ei voi olla totta toinen kerta kun päivällä ummistettiin silmämme ja nukahdettiin tunniksi, missä nyt vika.
Istuttiin omassa hotellimme ravintolassa ja odotettiin tytärtä ja poikia, tulihan ne.
Sitten ohjattiin heidät rehellisen kauppiaan luo ( jossa todella edulliset hinnat euroina kaikissa tuotteissa, tangoissa tai pöydillä).
Josta tytär ostikin pojille gollege puvut.
Sitten jatkoimme matkaa Kale markettiin ja pojat ostivat jotain itselleen, sitten Onni sai itselleen esikoulurepun.
Jonka jälkeen he hyppäsivät taksiin ja hotelliinsa pakkaamaan.
MIEHENMIETTEET:
Taas uusi aamu alkoi yli +30 asteen lämmössä.
Kolme ääntä jotka on tullut tutuiksi täällä Alanyassa on
1. Tuo päivittäinen toistuva joikuaminen
2. Ambulanssin sireenin ääni.
3. Ja rasittavin tuo kauppiaiden jatkuva : TERVE MITÄ KUULUU
huuto.
Kauppiaat täällä on rasittavia, töykeitä ja agressiivisiä, jollet osta niin nää partapeikot haukkuvat et oot köyhä Suomalainen, tekis mieli sanoa kumpikohan meistä se köyhä on.
En ole mikään kroisos mut mun ei tartte aamusta iltaan istua T paitojen seassa kiljumassa, Katso halpa hinta kaikki 10€.
Sit kun meet kauppaan et saa kuin jonkun T paidan joka muistuttaa enemmänkin Ö paitaa, elikkäs jotain mihin mun mielikuvitus ei riitä.
Muut tuotteet ovatkin hatusta temmattujen hintojen arvoisia.
Ollaan nähty kun poliisin toimesta on kauppoja suljettu, myyjien epämiellyttävän käytöksen ja huijauksien takia.
Joissakin kaupoissa Anteeksi anteeksi ruikuttavat sanoisivat rehellisen hinnan.
Turkkilaiset miehet vaikuttavat itserakkailta juipeilta, taitavat viettää tunteja peilin edessä, et jokainen partakarva ja hius on oikeassa järjestyksessä, voin vaan kuvitella millainen järkytys se niille ois jos tuuli heiluttaisi partakarvan väärään suuntaan hiuksista puhumattakaan.
Taas uusi aamu alkoi yli +30 asteen lämmössä.
Kolme ääntä jotka on tullut tutuiksi täällä Alanyassa on
1. Tuo päivittäinen toistuva joikuaminen
2. Ambulanssin sireenin ääni.
3. Ja rasittavin tuo kauppiaiden jatkuva : TERVE MITÄ KUULUU
huuto.
Kauppiaat täällä on rasittavia, töykeitä ja agressiivisiä, jollet osta niin nää partapeikot haukkuvat et oot köyhä Suomalainen, tekis mieli sanoa kumpikohan meistä se köyhä on.
En ole mikään kroisos mut mun ei tartte aamusta iltaan istua T paitojen seassa kiljumassa, Katso halpa hinta kaikki 10€.
Sit kun meet kauppaan et saa kuin jonkun T paidan joka muistuttaa enemmänkin Ö paitaa, elikkäs jotain mihin mun mielikuvitus ei riitä.
Muut tuotteet ovatkin hatusta temmattujen hintojen arvoisia.
Ollaan nähty kun poliisin toimesta on kauppoja suljettu, myyjien epämiellyttävän käytöksen ja huijauksien takia.
Joissakin kaupoissa Anteeksi anteeksi ruikuttavat sanoisivat rehellisen hinnan.
Turkkilaiset miehet vaikuttavat itserakkailta juipeilta, taitavat viettää tunteja peilin edessä, et jokainen partakarva ja hius on oikeassa järjestyksessä, voin vaan kuvitella millainen järkytys se niille ois jos tuuli heiluttaisi partakarvan väärään suuntaan hiuksista puhumattakaan.
Hypättiin taksiin ja mentiin Itäiselle rannalle, siis Majakan luo..
Päätimme syödä siellä missä söimme ne jäätelöt, no joo olis voinut jättää syömättä..
Heidän kissansa nukkui koko ajan vieressäni toisella tuolilla.. ei ollut nälkäinen vai eikö tällekään maistunut paikan ruuat, mene ja tiedä.. Jäätelö oli kyllä hyvää..
Katsoimme samalla liikennekaaosta, oli monia busseja, pikkuautoja ja yksi tankkiauto.. jotkut soittivat turhaan torvia, kun et eteenpäin pääse niin turha soitella.. Sumppu mikä sumppu..
Emme jaksaneet kävellä basaarialueella, syy siihen isäntä katseli aurinkolaseja ( omat kalliit siis kotona )
hän kyseli hintoja oli kylttejä jossa luki 5€ katseli lisää niin myyjä ilmoitti että nämä maksaakin 10€ kun ovat parempia, hei kun lukee 5€ niin onkin sitten 10€.. EI KIITOS::..
No katsasti toisilta noita niin nuo oli 10-15€ ( siis nuo ihan halpis lasit), no unohdetaan koko juttu. Emme siis ostaneet yhtäkään..
Sitten huudettiin perään Anteeksi anteeksi maksaa 5€, unohda koko juttu, kaupat meni sivu suun..
Taas oltiin hotellissamme ja taas kävi köpelösti nukahdettiin, ei voi olla totta jälleen kerran päikkärit. Ei todellakaan kuulu mun ja isännän tapoihin..
Sen jälkeen päätimmekin kävellä toiseen suuntaan kuin tavallisesti, joten uusille urille mentiin..
Sitten mentiin erään Hotellin alakerran Ravintolaan juomaan mansikka shaket.. 18 liiraa kipale luki hinta tilattiin siis kaksi.. Kun tuli laskun aika, ei mulla ollut kuin 50 liiran seteli pienin ja pistin sen kansioon.. kun raha palautettiin oli vain 6 liiraa kansiossa.. mihis 8 liiraa hävis.. no en viitsi kinata vähän yli euron vuoksi, olisin jättänyt tippiä kuten yleensäkin.. Mutta päätin että tämä paikka ei tule saamaan latiakaan meiltä enää, en ymmärrä miks pitää huijata vähän yli euron.. Mutta tulen laittamaan Ravintolasta kuvan nettiin, että moni jättää menemättä moiseen.. ( olen pettynyt Alanyaan, ollaan Turkissa käyty Marmariksessa, Kusadasissa ja Icmelerissä, ne tuhat kertaa mukavampia paikkoja.. ( kun Marmariksesta jättää tuon pyöreän turisti helvetin pois, jossa on ylihintaa).
Jatkettiin kävelyä käveltiin vahingossa linja-auto asemalle, siellä paljon pikku suolaista halvalla hinnalla, osuttiin vahingossa Heikin Baarin edustalle mutta jatkoimme kävelyä, ei kiitos..
Näin noita Alladinin lamppuja myynnissä ( joka on kotona minulla Abu Dhabista muistona)..
Kysyin hintaa HUH HUH aloin kyllä haukkomaan henkeä todella, HUH HUH .. sanoi että halpa hinta 50 Euroa.. Anttilan hinta..
Ei tuo ole koskaan halpaa hintaa nähnytkään Abu Dhabissa tuo maksoi 8€ mies sanoi että heillä parempi metalli.. HÖPÖ HÖPÖ ukko.. ihan sama on..
Mentiin siis nauraen pois..
Mua on niin pal huvittanut nuo 2€ hajuvesimyyjät.. jopa 20€:lla no nuo pullotkin maksaa, mutta huijausta nuo on todella.. ei kalliita hajuvesiä tuohon hintaan saa koskaan.. tiedän ostan niitä itsekin normihinnoilla..
Hyvästeltiin ihmiset meidän hotellista jotka olivat tulleet aikaisemmin kuin me me päästään vasta viikon päästä..
Hyvää yötä..
Taas uusi aamu ja sama rutiini aamupala + allas, päiväkävely kuulemaan nuo samat Terve terve mitä kuuluu jutut.
Hinnat senkun nousevat päivittäin, myyjät agressiivisia jollet osta niin huutavat perään.
On tää ihana Alanya mä en ymmärrä miks jotkut pitävät tätä ihanana paikkana, noita rättikauppiaita on pilvin pimein ja jotkut menevät heidän vanhoihin juttuihin ansaan..
2€:lla aitoja hajuvesiä yrittävät myydä ihan pokkana, hanavettä suurin osa johon on hieman suihkutettu hajua. Eihän 2E:lla mitään aitoa voi saada kun pakkauskin jotain maksaa ja kauppiaskin saa jotain voittoa tosta hinnasta.
Voi niitä naisia jotka uskoo ne aidoiksi, eivät varmaan ikinä oo hajuvettä nähneetkään.
Hinnat senkun nousevat päivittäin, myyjät agressiivisia jollet osta niin huutavat perään.
On tää ihana Alanya mä en ymmärrä miks jotkut pitävät tätä ihanana paikkana, noita rättikauppiaita on pilvin pimein ja jotkut menevät heidän vanhoihin juttuihin ansaan..
2€:lla aitoja hajuvesiä yrittävät myydä ihan pokkana, hanavettä suurin osa johon on hieman suihkutettu hajua. Eihän 2E:lla mitään aitoa voi saada kun pakkauskin jotain maksaa ja kauppiaskin saa jotain voittoa tosta hinnasta.
Voi niitä naisia jotka uskoo ne aidoiksi, eivät varmaan ikinä oo hajuvettä nähneetkään.
Tuotteet jotka jotkut pitävät aitoina kuten hajuvedet ja merkkivaatteet ja laukut ovat yhtä aitoja kuin lyijystä tehty kultaharkko.
https://keskutelu.suomi24.fi/8956202/kosmetiikka
tosta linkistä voi lukea miten aitoja ne tuoksut on niiltä jotka ovat ostaneet sieltä kyseisiä tuotteita pitäishän tuo 2€ hintakin sen sanovan. Mut uskokaa ken tahtoo.
Kyllä näiden partapettereiden jutut ja huijaukset on niin loppuunkuluneita.
Aamutoimet samat altaalle asti, tänään kävelty pääkatua rannasta linja - auto asemalle asti, etsimme yhtä liikettä emme löytäneet huono menestys siis.
No söimme linja -auto aseman vieressä oli todella hyvää ja halpaa ruokajuomana siis cokis.
kahdelle siis 48 liiraa.
Taidetaan kokeilla uudestaan.
Sitten lähdimme pois pääkadulta ja menimme toiselle puolen, ylläri oltiin Kleopatrarannan toisessa päässä.
Taas nähtiin uusia paikkoja ja kuvattiin vaikka mitä.
Mutta kauppiaiden puolelle emme menneet pysyimme rannan puiston puolella.
Sitten palasimme hotelliin ja ehdimme vielä pulahtamaan altaaseen ennen sulkemista.
Otimme läppärin alas ravintolaan, täällä todella surkea nettiyhteys.
Sain jonkun kuvan ladattua Photoboxiin kunnes toppasi kokonaan.
Taas tuo vanhempi mies Jörgen laulamassa ja vaimo GOU GOU tyttönä ( ikä varmaan 70v )
oli kuin Marionetti jolla oli avain selässä ja väännettiin tiukalle jotta pääsee liikkumaan.
Ei kestetty katsoa pitempään, samat laulut samassa järjestyksessä ja vaimo tanssii..
Siirryttiin huoneeseemme, onneksi sain viestiteltyä sukulaisten kanssa.
Täällä ajetaan polkupyörillä lujaa jalkakäytävillä eräs minuun tänään osuikin, onneksi ei käteen tullut mustelmaa.. joten siis jalkakäytävilläkin vaarallista kuin Kleopatra rannan puistossakin..
Joten huomiseen, Öitä!
Joku saattaa ihmetellä miksi lomallamme emme ole altaalla rentoutumassa.
Joka päivä aamupalan jälkeen olemme viettäneet 3-4 tuntia altaalla uiden ja aurinkoa ottaen.
Ja illemallakin oomme uudestaan menneet altaalle, tässä hotellissa vaan tuo allas suljetaan jo klo 18.30 joka hieman kummastuttaa, koska ilma on silloinkin hiostavan kuuma.
Yleensä allas on suljettu monissa hotelleissa 20 ja 21 välillä.
Siis kyllä olemme nauttineet mukavia allas hetkiä mutta emme kuulu niihin matkailijoihin / lomailijoihin jotka rantautuvat altaalle aamusta iltaan.
Mielestämme on myös mukava tutustua lomakohteeseen ja sen suomiin muihinkin nähtävyyksiin ( jos sitä täällä voi mukavaksi mainita ).
16.8.2019 PERJANTAI JA KAUPPAHALLIN METSÄSTYS !
Päivä alkoi taas samoin yli 30 asteen lämmössä, sellainen ero tähän päivään emme menekään altaalle vaan Kleopatra rannalta otamme sieltä aurinkotuolit ja mennään siis mereen uimaan..
Katseltiin tuoleiltamme että josko pitäisi mennä aaltoihin, siis sanon suoraan aaltoihin.. No minä sitten päätin mennä jotta nyt se on menoa.. käveli jotain 4-5 metriä aallot iskivät päin.. mutta sitten ei ollutkaan enää hiekkaa vaan kalliota joka oli liukas kuin mikä.. uimaan ei siis pystynyt pyörin kuin Saimaan norppa konsanaan.. ylös ei päässyt. Siinä yksi paikallinen nsainen istui rannalla ja naureskeli minua.. sanotaan et alkoi lähes tulemaan jo äitiä ikävä.. Vihdoin ja viimein pääsin pois.. saldona pahuksesti roskia ja hiekkaa uimapuku täynnä, sanoin isännälle ett tää uinti keikka täällä oli tässä.. Aallot ja tuo liukkaus teki siitä vaarallisen.
Sitten hotellihuoneeseen ja suihkuun ja suihkun lattia näytti todella siltä että olin tuonut tullessani tuon Kleopatra rannan, siis eka ja vika kerta siellä uimassa tai sanotaanko pyörimässä..
Katseltiin tuoleiltamme että josko pitäisi mennä aaltoihin, siis sanon suoraan aaltoihin.. No minä sitten päätin mennä jotta nyt se on menoa.. käveli jotain 4-5 metriä aallot iskivät päin.. mutta sitten ei ollutkaan enää hiekkaa vaan kalliota joka oli liukas kuin mikä.. uimaan ei siis pystynyt pyörin kuin Saimaan norppa konsanaan.. ylös ei päässyt. Siinä yksi paikallinen nsainen istui rannalla ja naureskeli minua.. sanotaan et alkoi lähes tulemaan jo äitiä ikävä.. Vihdoin ja viimein pääsin pois.. saldona pahuksesti roskia ja hiekkaa uimapuku täynnä, sanoin isännälle ett tää uinti keikka täällä oli tässä.. Aallot ja tuo liukkaus teki siitä vaarallisen.
Sitten hotellihuoneeseen ja suihkuun ja suihkun lattia näytti todella siltä että olin tuonut tullessani tuon Kleopatra rannan, siis eka ja vika kerta siellä uimassa tai sanotaanko pyörimässä..
Sen jälkeen päätimme metsästää Kauppahallia serkkuni pyynnöstä.
Kuumassa käveltiin, koska monet sanoivat että ollaan ihan lähellä.
Parit Cokikset otettiin parissa baarissa, mutta siinä toisessa törmättiin Suomalaiseen mieheen joka sanoi että nyt ollaan todella lähellä , menette tonne päin ja näette paljon autoja parkkipaikalla ja sitten hedelmiä.
Nyt ei saa nauraa..
Oltiin kuin H Moilaset, TÄÄKÖ MUKA HALLI ???
Ei men meidän jakeluun.. Tulipa otettua kuvia siis otettiin lastauslaiturista jonka vieressä oli siis oikea halli.
Oli kaloja, hedelmiä mausteita ym.
Tuli kaupatkin tehtyä pakkaus jossa suihkugeeliä, parit saippuat ja body lotionia ihan 19 liiraa. Ostin myös ruusuhilloa ( ei isännän mieleen).
Ja taas käveltiin sieltä pois ja löydettiin hotellimme, jossa levättiin hetken.
Päätimme mennä auringonlaskun aikaan rannalle ja sain todella hyvät kuvat.
Joku liiteli taivaalla sellaisella liitovarjolla jossa propeli takana, liiteli suoraan auringonlaskuun.
Sitten istuimme pitkällä penkillä suihkulähteen vieressä, odoteltiin jotta valot syttyvät niihin lähteisiin.
Pelleiltiin ja otettiin kuvia, varsinkin isäntä räpsi.. ( meillä siis omaa hauskaa).
Tutustuttiin suihkulähteen luona pariin naiseen Äiti ja tytär. Jotka ovat käyneet täällä vuosia.
Vuokraavat aina asunnon, siitä päästiin jutun juureen tunti meni suihkulähteellä, päätimme mennä oluelle lähiravintolaan jatkamaan jutustelua. Siellä meni myös yli tunti..
Puhuimme Alanyasta mikä heitä tänne vetää monta kertaa vuodessa, meillä siis toiset kokemukset ( emme tulee enää koskaan).
Emme todellakaan ymmärtäneet heidän ajatusmaailmaansa.
He lähtivät jonnekin bailaamaan ja me omaan hotelli huoneeseemme , päivä oli todella pitkä ja väsyttävä..
Isäntä koittaa katsella Turkin televisiota ja minä kirjoittelen siis tätä juttua..
Hyvää yötä Huomiseen.!
MIEHENMIETTEET:
Mä ekana pari metriä oli hyvä hiekka pohja sit alkoi liukas kivi pohja, eikä siinä vielä kaikki eka aalto kun tuli heitti mut rannalle takas, kierin kuin keilapallo tuli mieleen tuo elokuva : Merimies jonka aallot hylkäsivät.
Sit oli vaimon vuoro siis mua hävetti, oli kuin Saimaan norppa, aalto kun tuli heitti vaimoni rannalle, jatkoi vielä pari metriä hiekassa kuin maamiina , Kauheet aploodit kyllä sai. lopun ajan otettiin aurinkoa.
Siitä tuo Kleopatra ranta sai nimensä.
Kun lähdettiin pois kohti hotellia kun kävely tuntui niin raskaalta, no suihkuun mentäessä kun riisuunnuin syy selvisi mulla oli uimashortsien taskut täynnä ranta hiekkaa, sama juttu vaimolla vaik ei sil ollut taskujakaan, koko kylppäri muistutti hiekkalaatikkoa.
Mua jännitti niin pirusti kestääkö tää penkki meidät ja romantiikkaamme, no kestihän se.
Ilta oli kaunis ja me kuin kaksi hiukan pulleaa kyyhkyläistä. Oli aika valua hotellia kohden jossa vuoteemme odotti nukkujiaan ja uni yllätti äkkiä meidät. Niin se vaan tää päivä oli ohi..
17.8.2019 LAUANTAI SHOPPING CENTER & BAZAAR 82
Tänään taas normaali aamupala ja allas.
Tänään päätimme mennä kauas bazaarialueesta, nähtiin kun myyjät ottivat yhteen hotelliamme vastapäätä niil meinas tulla nokkapokka ottelu ja kaamee meteli..
Ja otimme taksin ja pyysimme viemään meidät Alanyan Shopping Centeriin.Seikkailimme sen ylhäältä alas asti. Syötiinkin siellä ja oli tosi hyvää 24liiraa per nenu, sitten otettiin vielätoisesta paikasta shaket 10 liiraa per nenu.
Sen jälkeen tutkailtiin kaupat, ihana kulkea kun kukaan ei ole kimpussa.
Ylhäällä oli nuo ruokapaikat ja lasten leikkimaailma.
Kalliitahan nuo oli joten ei siis shoppailtu, alhaalla keskellä oli herkkupuoti sieltä ostin sokeroituja pähkinöitä, olivat tosi hyviä.
Lähdettiin kävelemään sieltä pois ( takaisin päin ) eipä tarvinnut kauaa kävellä kun löydettiin 6 kerroksinen Bazaar 82, Wau mitä tuotteita ja mihin hintaan.. Sanotaan että myytiin vaikka mitä, upeita valaisimiakin alle 50 liiralla mikä ei vastaaa edes 10€:roa, sinne pitää tulla uudestaan..
Sitten käveltiin majakalle asti +38 asteen lämmössä, sen jälkeen otimme taksi Kale marketin eteen.
Mentiin huoneeseemme suihkuun ja vaatteiden vaihtoon.. oli niin kuin pakko..
Sitten istuttiin iltaa Kleopatra patsaan luona seurattiin siinä ihmisiä ja kissoja.
Kunnes mentiin Kale markettiin siellä hyvää tuoremehua kokos- Ananas ( taas samaa siis )
kyllä ollaan niitä muitakin ostettu nekin on hyviä.
Tultiin huoneeseemme klo 21.30 eikä taatusti olla mihinkään menossa, sanotaanko jalat maitohapoilla ja todella väsyneet.
Joten huomiseen Hyvät yöt.
Kalliitahan nuo oli joten ei siis shoppailtu, alhaalla keskellä oli herkkupuoti sieltä ostin sokeroituja pähkinöitä, olivat tosi hyviä.
Lähdettiin kävelemään sieltä pois ( takaisin päin ) eipä tarvinnut kauaa kävellä kun löydettiin 6 kerroksinen Bazaar 82, Wau mitä tuotteita ja mihin hintaan.. Sanotaan että myytiin vaikka mitä, upeita valaisimiakin alle 50 liiralla mikä ei vastaaa edes 10€:roa, sinne pitää tulla uudestaan..
Sitten käveltiin majakalle asti +38 asteen lämmössä, sen jälkeen otimme taksi Kale marketin eteen.
Mentiin huoneeseemme suihkuun ja vaatteiden vaihtoon.. oli niin kuin pakko..
Sitten istuttiin iltaa Kleopatra patsaan luona seurattiin siinä ihmisiä ja kissoja.
Kunnes mentiin Kale markettiin siellä hyvää tuoremehua kokos- Ananas ( taas samaa siis )
kyllä ollaan niitä muitakin ostettu nekin on hyviä.
Tultiin huoneeseemme klo 21.30 eikä taatusti olla mihinkään menossa, sanotaanko jalat maitohapoilla ja todella väsyneet.
Joten huomiseen Hyvät yöt.
MIEHENMIETTEET:
Tää Alanya on hieno paikka niille Suomalaisille lomailijoille.
Jotka tykkää Heikin hernekeitosta, Matin muussista, Laurin lihapullista ja Sepon sämpylöistä.
Täällä monta kuppilaa joihin on lyöty Suomalaisen miehen nimi ja mikä hienointa kaiken tämän kruunaa Alin kauppa jossa Ali tarjoaa Kulta Katriina kahvit hyvien kauppojen kunniaksi.
Harvoissa etelän lomakohteissa voi nauttia näin monipuolisen Suomalaisen aterian ja pari kuppia supi Suomalaista kahvia kaiken päälle.
Sit kunnon ruokalevot ennen kuin lähtevät illalla kuuntelemaan Heikin Baariin oiskos tullut Tuiskun Antilta joku uusi levy, tämän kaikki ilmeisesti vetää niin monet aina uudestaan ja uudestaan.
Itse koen tämän paikan pahimmaksi turistirysäksi missä olen / olemme lomailleet.
Olemme törmänneet Suomalaisiin jotka asuvat täällä (osan vuodesta), ja ollaan kyselty heiltä tästä tämän hetken Alanyasta.
Aika yksimielinen vastaus on tullut heiltä, paikka muuttunut monin tavoin huonompaan suuntaan.
Liikenne noussut räjähdysmäisesti, jalankulku ja katujen ylitys muuttunut sen myötä vaaralliseksi.
Kauppiaiden käytös ja tuotteiden pakkomyyminen tullut pahemmaksi.
Joitakin paikkoja suljettu määräajaksi sen tähden ( me myös nähtiin kun liikkeitä suljettiin poliisien toimesta )
Hintojen nousu ja tuulesta temmattuja hintoja, tänään tuote saatta maksaa 10€ huomenna 25€.
Tatuointi liikkeitä joka puolella ja jokainen haluaa tehdä sulle tatuoinnin hurjaan hintaan.
Kleopatra Ink on liike jossa hinta laatu suhde on kohdillaan, liikkeitä myös Suomessa joten takuu korjaukset onnistuu.
Meille tämä on neljäs kohde Turkissa kolme aikaisempaa ovat olleet todella mukavia paikkoja, tottahan toki niissäkin on myyjiä jotka koettelevat hermoja, mutta se on todella pientä Alanyaan verrattuna.
18.8.2019 SUNNUNTAI KISSOJA, KISSOJA
Aamupalan jälkeen taas altaalle kuten tapoihin kuuluu.
Meillä oli aivan eri käsitys minne ollaan menossa, isäntä talutti mut itärannalle ja mä taas tonne Kleopatra - rannan toiseen päähän, sieltä sitten jatkettiin matkaa taas syömään Linja- auto aseman läheisyyteen.
Sain kissakaverin joka auttoi minua syömään kanani sen jälkeen kellahtikin jalkojeni päälle nukkumaan.
Tämä päivä sitten pyhitettiin kissoille.
Sen jälkeen palasimme hotellille vielä ehdimme altaaseen ennen sen sulkemista.
Sitten taas liikekannalle, ostin Äidilleni aidot Turkkilaista puuvillaa olevat sisähousut ( hyvää laatua siis ).
Sitten olikin aika mennä rannalle ruokkimaan kissoja, katsomaan ja kuvaamaan auringonlaskua.
Olin taas ostanut kuivamuonapussin jotta saan kissa kavereille annettua raksuja.
Täytyy sanoa että nuo auringonlaskut ovat aina upeita ulkomailla jos vaan on yhdistettynä tuo meri.
Kello 21 oltiin taas huoneessamme kirjoittamassa, ostettiin jotain pikku purkkeja jotain pikkukeksejä. Jotkut oli hampurilaisen näköisiä no katsotaan ostanko niitä tuliaisiksi jää nähtäväksi.
Taas aika lopettaa nukkumatti kutsuu, huomiseen..
MIEHENMIETTEET:
En tiedä monesko lomapäivä on menossa, täällä tunti kestää 120 minuuttia ainakin tuntuu siltä.
Hotellimme Gallion, tällä kertaa ei tuo valinta osunutkaan nappiin.
Aamupala on hyvä ja monipuolinen, kahvi on hyvää vaikka ei ole Alin kaupan Kulta Katriinaa..
Taitaa olla tuo Ali varakas poika hyvin noita Alin juttuja on täällä enemmänkin.. On Alin Hotelli, Alin Baari, Alin Valinta ja eikä siinä vielä kaikki kerran kysyin yhdessä kaupassa mistä löydän juomat monesko hylly? Myyjä sanoi Alin hylly sieltä löytyy..
No niin Gallionin siivoojat tekevät kympin työtä, kiva tulla huoneeseen joka on siistiksi siivottu.
Mutta muu onkin sitten selvää rahastusta, ilmastointi maksun ymmärrän 40€ viikko, mutta jääkaapinmaksua en ymmärrä perivät siitäkin 40€ viikko ( sitä emme siis ottaneet ). Sehän pitäisi kuulua vakiona huoneeseen, vedenkeitintä ei ees uskalla kysyä, huoneessa ei ole mitään hotellin kansiota eikä ees vastaanotossa.
Olut Efes 22 liiraa paukkujen hinnat Suomen tasoa, myyvät välillä 2 yhden hinnalla koskien yhtä ostajaa ja silloin paukut ovat laimeita.
En ymmärrä miksi tällainen vaatimaton pikku hotelli pitää mahtavia hintoja, kait varmaan siks kun tarjoilijoita on 8kpltiskin takana 3 tiskin toisella puolen siis 5.
Neljä pyörittää peukaloita ja yksi palvelee asiakkaita.
Tässä hotellissa monia pikku juttuja jotka olisi helppo korjata niin hotellista tulisi paljon viihtyisämpi.
Tarjoilijat on miehiä ainakin niin luulisin, yksi vähän liiankin lipevä olan takaa kurkkija joka toistuvasti yrittää saada meidät veljensä kauppaan, jopa tarjoutuu tulemaan mukaan, jos veli liian kallis.
Altaalla kerran mulle huomautettiin pienestä vesipullosta jonka sinne mukaan otin, eipä tuosta allasbaarista juuri kukaan mitään ihmeempää ostakaan.
Joka päivä ilmestyy tatuointi liikkeen kaveri hieromaan kauppoja, aika ärsyttävää kun koitat ottaa aurinkoa.
siis häiritsevät hotellin asiakkaita hotelli on kimpassa tuon tatuointiliikkeen kanssa näköjään kun sallivat tuon.
Hieno juttu on se kun altaassa on sellaisia metrin vaahtomuovisia puristettuja pallukoita.Tällainen syvyyssukeltaja kuin mä pysyn niiden avulla pinnalla, ilman niitä pinnan alla.
Tuommoisilla minä ja vaimoni yleensä kellutaan altaassa, ylhäältäpäin katsottuna mä varmaan muistutan viimevuoden satoa olevaa ananasta kun mun pallukka on keltainen.
Tai onhan se vaimonkin pallukka keltainen mut toi väri sopii hänelle paremmin hän on tämän vuoden satoa.
19.8.2019 MAANANTAI 82 BAZAR & MAAILMAN HUONOIMMAT LATTE KAHVIT !
Aamupala ja yli 4 tuntia altaalla.
Sitten aika hypätä taksiin ja suunnistaa 82 Bazaariin, wau sain ostettua parit rintaliivit vähän yli 2€ ( ei niitä rautoja, siis pehmeät ).
Mieluummin täällä ostoksilla kuin noissa bazaari alueilla joissa poliisit laittavat kauppoja kiinni, syynä siis turistien kärsimästä agressiivisesta käytösestä, käyminen käsiksi ja huijaus ym...
Uskokaa tai älkää kävelimme sieltä takaisin, kun paljon kävelee näkee myös paljon..
Undulaatin karkureissu kaksi miestä koittivat saada kiinni, käveli lintu ensin meidän ohi kunnes pyrähti lentoon ja miehillä ei mahdollisuuttakaan saada lintua kiinni..
Mentiin itärannan puolella siis yhteen leipomo kahvilaan, nimeä emme siitä saaneet kun heillä valokyltti näytti tervetuloa toivotusta..
Kauniita kakkuja oli ikkunalla, oli siisti paikka..
No tilattiin Latte kahvit ja valkkasin 2 erillaista pikkuleipää kummallekin.
No siinä saatiin tämä kahvila sekaisin, ei varmaan kukaan ollut koskaan moista tilannut.
Kahden Laten tekoon vaadittiin siis koko henkilökunta (4 ihmistä) yli puoli tuntia siinä meni ja nuo menivät edestakaisin pitkin kahvilan ja takahuoneen väliä..
Pikkuleivät iskivät pöytään yhdellä lautasella ja mulle tuotiin ensin tuoLatte oli hailukan väristä siis maitoa ei kahvista tietoakaan.. no isännänä latte tuotiin oli tummanruskeaa joten siinä taas ei maidosta tietoakaan kummaltakin uupui nuo päälivaahdot..
Maistoin pikkuleipiä ei voi olla totta eivät olleet hyviä mut eivät pahojakaan kun ei ollut siis mitään makua, isäntä ei syönyt omiaan saati emme siis juoneen, kumpikin maistoimme huh huh mitä tarjottiin.. Siis mitä useampi kokki sen huonompi soppa, sopii todella hyvin tähän kahvilaan.. Kauniit kakut mutta tuli mieleen että tuskin ovat edes minkään makuiset..
Joten nyt ollaan siis koettu elämämme surkein ja kamalin kahvila kokemus, no eipä he paljoa noista kyllä pyytäneetkään maksuksi 3 euroa vaikka sekin oli liikaa, mutta heidän puolentunnin ähellyksestä tuo maksettiin..
Jatkettiin kävelyä ja mentiin hotellimme lähellä olevaan ravintolaan taas jälleen syömään ollaan heillä pari kertaa käytykin.
Sitten mentiin rantaan ruokin taas muutamia kissoja ja otettiin kuvia iltahämyssä Kleopatra rannan läheisyydessä olevista suihkulähteistä.
Istuimme taas hetken hotellimme ravintolassa Börje laulamassa ja hänen vaimonsa taas tanssi elämän ilosta kuin Marionetti..
Sain tämän taas kirjoitettua ja silmät alkaa taas mennä vähitellen kiinni.. Huomiseen.
MIEHENMIETTEET:
En tiedä olisinko itkenyt tai nauranut kun netistä luin mitä ihmiset kyselevät kun lähtevät etelään loman viettoon.
Esim. Yksi kysyy kannattaako ottaa jotain ruokaa mukaan?
Ja vastauksia tuli niiltä jotka ovat etelässä käyneet.
Tässä muutama esimerkki:
1. Otan aina mukaan muutaman tölkin hernekeittoa
2. Ruisleipää pitää matkassa olla.
3. Kulta Katriina tai Juhla mokkaa et saa sumpit keitettyä.
4. Ehdottomasti Salmiakkia matkaa piristämään.
Mikäs sen mukavampaa kuin nauttia hernekeittoa hotellihuoneen parvekkeella +35 asteessa kun hikipisarattippuvat sopan joukkoon antaen suolaisen lisämausteen ja palan painikkeeksi vielä ruisleipää.
Jälkiruuan aika Juhla mokat kiehumaan niin saa juotua pari kuppia kuumaa..
Samalla kun lappaa salmiakkijauhoa naamaansa.
Voiko ihanammin supi Suomalaisen aterian nauttia etelän auringon alla.
Siis mä en ymmärrä lomailijoita jotka ottavat omat pöperöt mukaan, kyllä mä ainakin haluun syödä paikallista ruokaa ja nauttia heidän ruokakulttuurista.
Olishan se saakelin noloa jos mun matkalaukku aukeais Vantaan lentokentällä ja Saarioisten hernekeittotölkit kierisivät pitkin terminaalin käytäviä.
No se siitä makunsa kullakin.
Ai niinei missään nimessä kannata heittää pois niitä tyhjiä hernekeittopurkkeja, vaan ne kannattaa tiskata ja ottaa mukaan takaisin kotiin.
Tietysti antavat lisäkiloja matkalaukkuun, mutta se on vaan järjestely kysymys.
Esim. Kaikenlaiset turhat tuliaiset ja muut ostokset voi jättää vähemmälle, niin eiköhän tuo paino pysy sallitun puitteissa.
Kuuluuhan se vanha sanonta sopu tilaa antaa.
Joku niksi Pirkan lukija saattaa tehdä niistä vaikka tuhkakuppeja parvekkeelle..
20.8.2019 TIISTAI UKKOSTA JA PIENI SADEKUURO
Aamupala ja allas samaa aamutoimea klo 13.40 asti, sitten olikin aika pyrähtää suihkuun ja mennä ostoksille sekä rahanvaihtoon, nyt olen saanut liirat kulutettua loppuun näin kauan niitä kesti mutta ollaan myös paljon ostettu euroilla.
Taas hotellihuoneessa ukkonen ryskyy tuolla mäellä äänet kuulen siis mut en näe..
Isäntä untenmailla ( päivälevot siis ) ja myös mä päiväunille tunniksi..
Ylläri pylläri satoi yli puoli tuntia siis vettä elokuussa kun täällä ei pitäisi sataa ollenkaan..
Sitten mentiin toviksi vielä altaalle, saimmekin olla kahden sade varmaan oli pelottanut väen pois.. oli kiva raikas ilma kiitos sateen.
Sen jälkeen olikin ruokapaikan metsästys mentiin hiukan sivukadulle ja löydettiin Bistro Shaka, tilattiin ruuat ja vedet.
Erittäin siisti loiston makuinen ruoka, mutta yllätys oli suuri koko lomamme aikana täällä missä olemme olleet toiletit ovat olleet surkeassa kunnossa tai kohtalaiset.
Mutta tässä Ravintolassa varmaan Alanyan siisteimmät toiletit niin naisten kuin miestenkin sen totesimme kummatkin kun käytiin.
Siis tälle paikalle 10+ sisältää, hyvän ruuan , mukavan henkilökunnan ja siisteydestä.. Harmi että löysimme vasta paikan..
Sen jälkeen palasimme hotelliin kaupan kautta, halusin ostaa meille nuo pötkylät joilla altaassa oltiin jotka olivat siis hotellin omat.. Jos Suomesta ostaa niin ei saa tähän hintaan 1€ kpl.. Niin nyt meillä omat kellukkeet..
Ensimmäinen matkalaukku pakattu nyt valmiiksi tuohon 20 kiloon asti.
Lähdimme taas katsomaan Auringonlaskua Kleopatrarannalle kuin myös kun syttyy valot noihin suihkulähteisiin..
Kun oltiin taas katseltu niin teki mieli kunnon Latte kahvit niin mentiin rannalla olevaan Roberts kahvilaan.
Tilattiin siis Latet ja suklaa mutakakut jäätelöllä..
Ihmeteltiin missä mutakakkumme oltiin jo juotu latet puoleen väliin kun tarjoilija huomasi ettei meillä ollut noita kakkuja kesti tovin kun saatiin ne.. hyväähän oli mutta tuo huolimattomuus oli myös se etten jättänyt latiakaan tippiä ( eka kerran jätin siis maksamatta )
..
Sitten käytiin vielä kaupassa ja oltiin klo 21 taas huoneessa kirjoittamassa..
Täytyy myöntää et täss huonees nukun kuin uppotukki ja taas uniaalto silmissä.
Olenko siis täällä nukkunut univelkojani, tämä on viimeinen yö tässä hotellissa..
Huomiseen, joka onkin viimeinen päivä ennen kotimatkaa, joka meillä siis alkaa yöllä.
Taas hotellihuoneessa ukkonen ryskyy tuolla mäellä äänet kuulen siis mut en näe..
Isäntä untenmailla ( päivälevot siis ) ja myös mä päiväunille tunniksi..
Ylläri pylläri satoi yli puoli tuntia siis vettä elokuussa kun täällä ei pitäisi sataa ollenkaan..
Sitten mentiin toviksi vielä altaalle, saimmekin olla kahden sade varmaan oli pelottanut väen pois.. oli kiva raikas ilma kiitos sateen.
Sen jälkeen olikin ruokapaikan metsästys mentiin hiukan sivukadulle ja löydettiin Bistro Shaka, tilattiin ruuat ja vedet.
Erittäin siisti loiston makuinen ruoka, mutta yllätys oli suuri koko lomamme aikana täällä missä olemme olleet toiletit ovat olleet surkeassa kunnossa tai kohtalaiset.
Mutta tässä Ravintolassa varmaan Alanyan siisteimmät toiletit niin naisten kuin miestenkin sen totesimme kummatkin kun käytiin.
Siis tälle paikalle 10+ sisältää, hyvän ruuan , mukavan henkilökunnan ja siisteydestä.. Harmi että löysimme vasta paikan..
Sen jälkeen palasimme hotelliin kaupan kautta, halusin ostaa meille nuo pötkylät joilla altaassa oltiin jotka olivat siis hotellin omat.. Jos Suomesta ostaa niin ei saa tähän hintaan 1€ kpl.. Niin nyt meillä omat kellukkeet..
Ensimmäinen matkalaukku pakattu nyt valmiiksi tuohon 20 kiloon asti.
Lähdimme taas katsomaan Auringonlaskua Kleopatrarannalle kuin myös kun syttyy valot noihin suihkulähteisiin..
Kun oltiin taas katseltu niin teki mieli kunnon Latte kahvit niin mentiin rannalla olevaan Roberts kahvilaan.
Tilattiin siis Latet ja suklaa mutakakut jäätelöllä..
Ihmeteltiin missä mutakakkumme oltiin jo juotu latet puoleen väliin kun tarjoilija huomasi ettei meillä ollut noita kakkuja kesti tovin kun saatiin ne.. hyväähän oli mutta tuo huolimattomuus oli myös se etten jättänyt latiakaan tippiä ( eka kerran jätin siis maksamatta )
..
Sitten käytiin vielä kaupassa ja oltiin klo 21 taas huoneessa kirjoittamassa..
Täytyy myöntää et täss huonees nukun kuin uppotukki ja taas uniaalto silmissä.
Olenko siis täällä nukkunut univelkojani, tämä on viimeinen yö tässä hotellissa..
Huomiseen, joka onkin viimeinen päivä ennen kotimatkaa, joka meillä siis alkaa yöllä.
MIEHENMIETTEET:
21.8. - 22.8.2019 KESKIVIIKKO VIIMEINEN PÄIVÄ ALANYASSA !
Tänään päätimme pakata toisen matkalaukun valmiiksi, ennen sitä kuvaamme omat ostokset mitä laukkuun laitamme, vaimo kuvas ensin ja laittoi laukkuun sit mun vuoro asetin kauniisti ostokseni sängylle kuvaa varten
1 kpl korkinavaaja
1kpl kuulakärkikynä jossa teksti I love Alanya ( heh heh )
2 paria sukkia
yhet aurinkolasit
siinä ne tais ollakin ai niin olin unohtanut pikkulusikan jolla iltaisin lappasin vanukasta suuhuni.
Sen jälkeen pakkasin ne laukkuun pikkulusikka ei millään meinannut mahtua sinne, kovan työn teinettä sain sen johonkin rakoon mahtumaan.
Laukku kiinni ja vyö ympärille meillä itellä on sellainen digitaalinen laukkuvaaka joka on aika tarkka 20kg saa olla enimmillään.
Tuo meidän laukku painoi 19,5kg tarkalle meni, en ymmärrä mikä nosti laukun painoa ilmeisesti se hiton korkinavaaja.
Toinen laukku on varattu kokonaan vaimon omia ja tuliaisia varten.
Ja tuo käsimatkatavara laukku on tarkoitettu vaimon läppäriä varten ja jotain sekalaista tavaraa jota on vahingossa tarttunut kaupasta mukaan.
Nyt rupeaa silmäluomet tuntumaan raskailta joten huomiseen.
Aamupala ja allasaikaa vietimme paljon vähemmän jotta uima asut ja pyyhkeet ehtivät kuivua ennen pakkaamista.
Gallion hotellia vastapäätä on erään tarjoilijan veljen liike kenkiä ja laukkuja.. koko kahden viikon ajan on pyytänyt menemään sinne.
Kysyin mitä nuo ylhäällä olevat reput maksaa niin sanoi 10€ pyysin mustan jota ei siinä roikkunut, se pakattiin nopeaan minun näkemättä kassiin, lähdimme pois käytiin taas siinä siistissä ravintolassa kahvilla ja hyvästelimme heidät..
Käytiin toisen kerran Alin kaupassa, edelleen totean ei sen kummallisempi muutkaan kaupat. Kaikki sanovat että Alin kaupassa on kaikki tuotteet hinnoiteltu ei edelleenkään pidä paikkaansa ihan heilläkin hinnat vedetään ja pärstäkertoimen mukaan, hatusta todella muutamissa on hinnat.
Ali on ilmeisesti rikastunut tai muutkin ovat huomanneet että Suomalaiset pitää Ali nimestä jossain kohtaa tuli vastaan Ali Ravintola ja Ali Hotelli.
No käveltiin tovin kun tultiin takaisin ja päästiin huoneeseen, reppu ei todella ollut samaa laatua kuin ne ylhäällä roikkuvat oli ihan vetelää kangasta, ette usko kun kihahdin.
Tarjoilija huomasi kun syöksyin alas hänen veljen kaupasta ostamani repun kanssa enkä todellakaan ollut hyvällä päällä..
Tarjoilija tuli kanssani vaihtamaan reppua, yrittivät pyytää vielä 5€ lisää sanoin todella vihaisesti että ylhäällä olvista sanoi myös hinnaksi 10€ joten en taatusti pulita euroakaan ja se reppu on todella vaihdettava.. Antoivat sieltä ylhäältä punaisen repun ja vieläkin kuulin että 5€, en siis todellakaan aio maksaa..
Tarjoilija tuli kanssani hotelliin ja kokoajan kinuaa 5€, ei voi olla todellista..
Käveltiin vielä itärannalle majakalle, ja kyl harmitti kun katseltiin siinä lähellä olevaa rantaa aivan täynnä ihmisiä ei pätkääkään aaltoa ja olivat monien metrien päässä rannasta joten paaaljon parempi uimaranta..
No sen jälkeen hypättiin Alanya junaan jotta pääsemme sen kanssa takaisin Kleopatrarannalle..
Syömässä käytiin hotellimme lähellä olevassa ravintolassa.
Ja kun palattiin hotelliin niin ei voi olla totta tarjoilija tuli taas ruinaamaan sitä 5€ viittasin hänelle kintaalla jotta en taatusti maksa..
Sitten piti pakata tuo toinenkin matkalaukku ja olihan se pakko purkaa toinenkin ja sovitella niitä painoja yhteen.. saatiin molemmat lähelle 20 kiloa..
Mentiin alakerran ravintolaan juomaan latte kahvit ja taas se vitosen ruinaaminen.. Taas oli Börje vaimonsa kera ei voi jaksaa enää yhtään.. tietää kaikki laulut missä järjestyksessä tulee ja vaimo heiluu Marionettina..
siirryttiin alakertaan laukkuinemme bussi myöhästyi vartin tuloajasta, ja jossain Siden kohdalla pysähtyi ottamaan bensaa bussiin ( eikö tuo olisi kuulunut tehdä ennen meidän noutoa), siinä 30 minuuttia ihmeteltiin miksei kuski tule jo ja jatka matkaa.. Muiden kanssa ajateltiin että pitää kerätä kolehti jos hällä ei ollut rahaa maksaa sitä.. Onneksi tuli ja jatkettiin matkaa..
Luojan lykky ei pysähdytty siihen turistirysään matkalla, vaan ajoimme suoraan terminaaliin.
Turvatarkastukset meni todella nopeaan täällä Antalyan lentokentällä.
Nyt odotellaan koneeseen pääsyä joka on 4 tunnin kidutus siinä ahtaudessa kera noiden kylmien ruokien. No nyt oli mitta mukana selkänojien väli siis 65cm ja kun avaa tarjottimen niin selkänojan ja tarjottimen väliin jää 27cm..
Joten ymmärrätte miks ahtaanpaikankammoiselle tämä on kidutus..
Aamulla olimme Helsinki Vantaan lentokentällä, voi luoja mikä kävely koko lentokenttä sekaisin työmaan takia ja bussipysäkit vaihtaneet paikkaa ja aikataulut heinäkuulle asti luojan lykky että päti vielä elokuussa..
Alanya ei ole meidän paikka kuin ei nykyään enää monien muidenkaan mielestä, lentokoneessa juteltiin muutamien kanssa ja sanoivat samaa ettei koskaan enää Alanyaan..
MIEHENMIETTEET:
Toinen seikka mua ainakin sieppaa on ihmiset jotka eivät ole esim. Alanyassa koskaan käyneet , tietävät miten kauppiaiden kanssa pärjää, hymyile iloisesti ja luo oikea asenne kun kohtaat heidät, on heidän neuvonsa.
Ei helvetti sanon mä. aluksi se saattaa toimia pari päivää, mut ei sitä hymynaamaa jaksa vanha Erkkikään, joka helkutin päivä naamallensa ottaa ja olla iloinen kun samat hemmot siis kauppiaat jatkuvasti väkisin kauppaavat tuotteitaan.
Ehkä heidän se oikea asenne pitää ottaa.
Hauska juttu kun nää kauppiaat pysäyttää ja sanoo Anteeksi yksi kysymys.. Mä sanoin kerran saat anteeksi ja kysy se kysymys, hetken ukko oli monttu auki ja sanoi tule kaupan puolelle niin kysyn siellä. Joku sinisilmäinen saattaa mennä kauppaan, kun meet vaikka paria t paitaa ostamaan ja kysyt hintaa, niin kauppias penkoo sulle samalla housuja ja lenkkareita, kun taas kysyt t paitojen hintaa kuinka ollakaan tulee kauppias sua vastaan sukkapinon kanssa.
Kun vihdoin saat t paidat ostettua ja lähdet kaupasta niin ukko alkaa kiljumaan miks käskit mun lenkkareita, housuja ja sukkia esitellä, siis yrittävät myydä sulle koko varastonsa.
Lähtö yöllä yhden aikaan hotellista kohti Antalyan airporttia (lentokenttää )
alkoi tällä kertaa ilmastoidussa bussissa. Matka taittui mukavasti kunnes tää kuski näki Bensa aseman ja meni tankkaamaan bussin, siinä me ja muut mattkustajat ootimme kun kuski ja bensa aseman kaveri pyörivät kuin tuuliviirit käsiään heilutellen, joku matkustajista huusikin pitääkö kolehti kerätä et saa nuo bensat maksettua.
Kuitenkin päästiin jatkamaan matkaa ja ehdittiin hyvin perille.
Sit tuli hetki jolloin siirryimme tuohon lentokoneeksi kutsuttuun härveliin, nousi ja lensihän se Vantaalle, vaikka ahdasta olikin kera kylmän aterian.
Laukut saatiin aika nopeasti, bussin löytäminen joka lähti Turkuun olikin hankalaa, kun lentokentän rakennustyöt oli muuttanut tuon lähtöpaikan.
Bussilla Turvesuon pysäkille jossa bussin vaihto.
Turun Linja - auto asemalta tyttären kyydissä kotiin.
Oma koti kullan kallis, vaikka tuo Hotelli Gallion tuntui kalliimmalta.
Turkki nähty neljästä eri kohteesta, tuo Alanya ei vaan ollut ihan meidän juttu.
Mut tulipa nähtyä ja lämpöä riitti..
Ensi kesänä jokin muu maa ja kohde harkinnassa.
THE END
Lähtö yöllä yhden aikaan hotellista kohti Antalyan airporttia (lentokenttää )
alkoi tällä kertaa ilmastoidussa bussissa. Matka taittui mukavasti kunnes tää kuski näki Bensa aseman ja meni tankkaamaan bussin, siinä me ja muut mattkustajat ootimme kun kuski ja bensa aseman kaveri pyörivät kuin tuuliviirit käsiään heilutellen, joku matkustajista huusikin pitääkö kolehti kerätä et saa nuo bensat maksettua.
Kuitenkin päästiin jatkamaan matkaa ja ehdittiin hyvin perille.
Sit tuli hetki jolloin siirryimme tuohon lentokoneeksi kutsuttuun härveliin, nousi ja lensihän se Vantaalle, vaikka ahdasta olikin kera kylmän aterian.
Laukut saatiin aika nopeasti, bussin löytäminen joka lähti Turkuun olikin hankalaa, kun lentokentän rakennustyöt oli muuttanut tuon lähtöpaikan.
Bussilla Turvesuon pysäkille jossa bussin vaihto.
Turun Linja - auto asemalta tyttären kyydissä kotiin.
Oma koti kullan kallis, vaikka tuo Hotelli Gallion tuntui kalliimmalta.
Turkki nähty neljästä eri kohteesta, tuo Alanya ei vaan ollut ihan meidän juttu.
Mut tulipa nähtyä ja lämpöä riitti..
Ensi kesänä jokin muu maa ja kohde harkinnassa.
THE END
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti