1. Päivä 8.7-09
Saavuimme Sisiliaan Catanian kentälle aamupäivällä, heti lentokoneesta noustuamme lämpöaalto iski vasten kasvojamme.
Siitä sitten suuntasimme bussiin jossa matkasimme 1 tunnin määränpäähämme Giardini- Naxokseen.
Hotellista olimme lukeneet ihmisten matkakertomuksista ja keskustelupalstoilta, odotukset Hotelli Alexsandrasta olivat odottavat kuin pelonsekaiset, siis se on itse koettava. Monet haukkuivat pohjamutiin ja toiset kehuivat melkein ylistykseen asti.
No Hotellimme oli lähella Recanatin bussipysäkkiä, oli hyvä asia.
Kun saavuimme Hotelliimme siellä Isäntä ( Pappa) itse otti meidät vastaan, herttainen vanhushan
hän oli, ja saatuamme avaimen pääsimme huoneeseemme.
Joten huoneessa ensin tyhjensimme laukkumme, kaappitilaa runsaasti plussat siitä,
hyvät WC ja suihkutilat taas plussa,
parveke OK, mutta missä näköalat ei merelle saati edes Etnaa nähnyt, vaan oltiin ihan asutuksen keskellä siitä miinus,
huone siisti siitä plussat,
mutta yksi tärkeä huoneestamme puuttui "APUA MISSÄ JÄÄKAAPPI" siitä todella suuri miinus,
mutta huoneessa ei ikkunaa mikä oli kyllä plussaa koska aurinko ei pääse lämmittämään huonettamme, olihan nuo parvekkeen ovet, toisissa ritilät ja toisessa lasiovet.
Ja missä paljon puhuttu kultainen hissi, suuret miinukset kun sitäei enää ole.
matkaa Recanatin rantaan 500m, no se ei meitä surettanut, emme ole mitään täydellisiä rantaihmisiä joten ei haittaa.
Parin tunnin kuluttua suuntasimme Pozzo Grecoon tervetulo-tilaisuuteen, tiesimme että sieltä voi ostaa retkiä ja osa niistä oli jo Suomessa päätetty mihin mennään.
No sehän vasta kallis paukku oli,
Etna nyt todella oli päätetty etukäteen että 3km mennään, 75€ per nuppi,
Stromboli - Liparin saaret se oli minun päätös jo alun alkaen 86€ per nuppi,
Pikku Sisilia puolipäiväretki saatiin puoleen hintaan kun oli jo 2 matkaretkeä ostettu eli se maksoi vain yhdeltä 33€
Sisilialainen ilta myös otettiin josta saamme käsityksen heidän neljän aterian illallisestaan maksoi 26€ per nuppi.
Sieltä kävellessämme Hotelliin päin suuntasimme matkan varrella olevaan Morganssin Pizzeriaan Spagetille ja maukastahan tuo oli kummankin mielestä.
Mentiin muutamiin lähikauppoihin kuin matkamuistopuoteihin, tulihan nuo kortit ostettua mutta hämmästys suuri eipä saatu mistään postimerkkejä ja tupakkaa edes ostettua. Siitäpä alkoi Tupakkakaupan metsästys tuli käveltyä kilometri tolkulla sitä etsien vihdoin löysimme, ja saimme saaliiksi vain 5 askia mutta ei postimerkkejä ( Harvoissa Tupakkakaupoissa postimerkkejä ja toinen mikä tietenkin myy on Posti). Viinaa saa mistä kaupasta tahansa.
Sen jälkeen päädyimme Hotelliin ja istuimme illan parvekkeellamme, odottamaan huomista kokonaista päiväämme.
2 päivä 9.7-09
Aamulla herätessämme odotimme koska alkaa tämä aamiaisemme, aamupalahuone aukesi vasta vähän yli 8 aamulla, menimme sinne, Pappa näytti meille oman pöytämme ja löi siihen metallikyltin huoneemme numeron 6 ilmoitti meille että tämä meidän pöytämme koko ajan.
Aloimme katsella huonetta jossa olimme vain muutamissa pöydissä pöytäliinoja vain 2 joten siitä tiesimme kuinka monta ihmistä Hotellissa on, pöydällämme oli myös kupit nurinpäin ja molemmilla lautanen edessä jossa 2 pikkuruista marmelaadirasiaa.
Pappa tuli kuin hidastetusta Vesa - Matti Loirin sketsistä Rautakaupanmyyjänä, Hänellä pieni kori toisessa kädessä ja toisessa pikkulautanen, tuli meidän luoksemme ja pisti korin pöytään jossa kummallekin kaksoissämpylät ( vastaa yhtä normaalia) ja lautaselta pisti meidän molempien marmelaadikippojen viereen yhden voinapin ja sitten kysyi kahvia vai teetä ja tuleeko maitoa ( Italiaksihan tämä puhui mutta tuon kyllä ymmärsimme muutenkin jo) ja taas tuli jonkun ajan kuluttua kahden pikku kannun kera, jossa ihan sen verran että tuli 2 kupillista.
Ja eikun aamupalan kimppuun, ja voihan sämpylä oli kova kuin kivi sitä halkoessamme pikkulintu olisi saanut päivän ruokansa muruja noukkien, ja sokeria kahviin eihän se haaleassa sula ja jäähtynyt ruskeaa lientä tuo oli ilman minkäänlaista makua Jari käyttää kahvissaan maitoa joten maito oli kyllä kannussa lämmin, tämä oli kuin Shokki vasten kasvoja että tätäkö tämä nyt on 2 viikkoa.
Suuntasimme tämän runsaan aamupalan jälkeen lähmpään kahvipaikkaan, jossa saimme kyllä kahvia ja meille tehtiin erikseen lämpimät voileivät ja se todella maistui, mutta tuntuu kurjalta kun lipuissamme lukee aamiainen ja hotellin tiedoissa aamukahvi (vaikka ei sitä kuravelliä voi kahviksi kutsua).
Ja pian alkoi ensimmäinen retkemme Pikku Sisilia jossa tutustumme Naxoksen, Taorminan, Forza d`Agron vuoristokylään ja Castelmolaan, Kummisetä elokuvien kuvauspaikkoihin.
Matkamme sinne oli minulle korkeanpaikankammoiselle pelottava paikka kun nousimme kiemuraista tietä ylöspäin linja- autolla 550m korkeuteen asti merenpinnasta tuli katseltua tuota seinänpuolta melkein koko ajan Jari kuvasi linja-autosta maisemia jotka päätin katsoa vasta kotona.
Tämä oli todella upea retki kaikkine upeine pikku kujineen ja paikkoineen kuvasimme molemmat melkein kilpaa.
Mielestämme tämä retki oli todella halpa ja liian vähän mainostettu. Suosittelen kaikille tätä retkeä suurten plussien kera+++!
Taas syömään ja parvekkeelle iltaa istumaan!!!
Mieheni aloitti kirjoittamaan matkapäiväkirjaa!!!
tässä mieheni mietteet:
Aamupala no olihan sitä, pala sämpylää voinappi ja pari marmelaadikippoo sekä kuppi kahvin väristä vettä, jota he kahviksi kehuivat, siinä kaikki.
Kyl oli masu täynnä heti aamulla, mun maha oli kyl ihmeissään ja kurni nälkäänsä.
Pikku - Sisilia retki
Kaikki tiedättehän sotkuisen tippaleivän tai keitetyn spagetin, jota on koitettu nostaa pystyyn. Siitä on tullut mutkikas juttu, niin tuli tiestäkin. Mutkia matkassa oli noi 500kpl ja suoraa tietä noin 25 metriä.Tie oli kai kännissä tehty.
Koska luulisin nuo Sisiliaanotkin tietävät et jana tarkoittaa suoraa tietä.Kiharathan kuuluvat naisten tukkaan, mut ei tien tekijöille.
Katjalla silmät kiinni matkan ajan.
Oli kiva päivä!
3. päivä 10.07-09
Aamupalalle taas, olimme valittaneet eilen aamupalasta ja etenkin sittä kahvista, jännittyneenä odotimme millä mielellä pappa oli, aivan samanlainen kuin aikaisemmin, se ruskea liemi oli hieman lämpimämpää ja ehkä sai hieman makuakin mutta edelleen kuravelliä. Taas sama juttu söimme joimme nopeaan ja taas lähimpään paikkaan kahville ja leivälle.
Pian alkoi retki Etnalle 3km korkeuteen, sehän on kyllä meidän kohokohta tuskin oltaisiin edes tänne Sisiliaan tultu.
Poikkesimme matkalla eräässä pikkupaikassa Etnan juurella maistelemaan maustettuja gremeä ja hunajaa, jota myyvät matkalaisille ja tulihan niitä maistettua ja ostettua monia purkkeja erinmakuisia niin itselle kuin tuliaisiksikin.
Siitä sitten matka alkoi kaarrella ylös 2km, näköala ei ollut peloittavaa vaan tunsin todella että Etna on Sisilian jylhin ja uljain tulivuori.
Saavuimme 2km korkeuteen jossa muutama ravintola ja paljon matkamuistomyymälöitä ja taisi olla 1 tai 2 kraateriakin en muista,koska matkamme suuntaa 3km.
Siitä vaijerihissillä ylös 500m ja sen jälkeen jeepeillä vielä 500m.
Etnan pää huipulle pääsee harvoin ja silloin tulee kaikki suojavarustukset kypärineen päivineen + oppaat mukaan. Päähuipun edessä oli köysi esteet.
Ylhäällä tuuli kovasti ja oli paljon rinteillä lunta mikä on hyvin harvinaista heinäkuussa.
Ihastelin ja kuvasin todella paljon, melkein voisi sanoa nähdä Etna ja kuolla.
Silloin huomasin yhden ison kraaterin jossa meni pieni polku kraaterin reunalle, päätin lähteä sinne kuvaamaan.
Herran pieksut Jari kun huomasi mut vähän ennen kuin pååsin reunalle kilju mut heti takas, mut astuin viel jokusen askeleen että sain otettua edes yhden kuvan tottelin ja palasin takaisin.
Etna ja Etnan sivukraaterit kaikki hengittivät tätä rikkikaasua, siis Etna elää koska hengitttää mutta purkautuu silloin tällöin voi mennä montakin vuotta aikaa.
Kylmää siellä oli ja tuulista, mutta kyllä Suomalainen moiset kestää, ei siis talvivarustuksia tarvitse päällä olla joku pitkähihainen ja ohuet pitkäthousut kyllä riittää hyvin.
Ihastelimme vielä hetken siellä Etnan jylhää olemusta kunnes taas palasimme jeepeille ja matka 2km alkoi.
Ehdimme syödä yhdessä ravintolassa pikkuiset suolaiset leivät ja kahvit, ja ehdin vielä yhdessä matkamuistomyymälässä ostamassa Etnan tulta 70% ja tuhkakupin.
Sitten oli taas retki loppusuoralla ja taas matkalla Naxokseen.
Tästä retkestä kannatti todella maksaa täysi 10+ matka, SUOSITTELEN KAIKILLE!!
Miehen mietteet:
Etnan Tulivuori oli mahtava ja todella pelottava syvine kraatereineen, jotka savusivat rikkikaasua.
3km tuuli aika rajusti ja mulla oli shortsit jalassa, huppari ja läpykät laavan päällä. Oli hieman hankala kulkea.
2km mentiin bussilla, siitä 500 metriä köysiradalla ja loput 500 metriä jeepeillä.
Etna on tehnyt joskus rajuja tuhoja purkautuessaan.
Joten en uskaltanut kysyä siltä, että voitkos tarjoo mulle tulta.
Ei ois ukosta jäänyt kuin musta tuhkakasa.
Lunta oli myös huipulla, lumiukon ois voinut rakentaa.
Upea vuori se oli!
Katjalla oli Etnan reissulla silmät auki ja mul visusti kiinni.
Koska jos tapan vaimoni en roviolla vaan myrkyllä.
Se puupää meni aina kraaterin pohjal siis reunal, oli lotto voitto, tuliko se takaisin elävänä vai nokisena, mut ain sumun ja kaasujen keskeltä nousi tuo Kreikkalaisten Ylijumalatar Katja entistä mustempana.
Suihkussa se kävi mut noki jäi ja järkeni vei. Tai vei jo yli 30v sitten, silloin se oli ihan maidon värinen.
Onhan Katja siitä ajoista hieman muuttunut, mut ei haittaa rakastan tuota outoa nokista otusta vieläkin.
Tosi loistava päivä!
4 päivä 11.7-09
taas tuo aamupala, alkoi olla jo todella vastenmielistä sinne meno.
Mutta ei hätää mennään taas kunnon kahville lähikahvioon.
Naxoksessa joka lauantai markkinat joten suunnistimme sinne. Yli 700m pitkä, todella hyvät markkinat suosittelen täydestä sydämmestä. Pikku miinuksena on tuo enemmän on naisille tuotteita kuin miehille.
Onhan myös ihan rihkamaakin kaupan.
Kenkiä 3€ -25€, vaatteita ihan 1€ alkaen laukkuja 5€ alkaen ym.ym.
Sieltä palattuamme istuimme hetken hotellimme parvekkeella ja kävimme siestan jälkeen ostamassa viinipullon iltaa varten.
Sitten menimme taas illalla syömään Morganssiin söimme silloin pasta ruokaa ja kyllä se maistui.
Silloin otimme myös pari drinkkiä ja katsoimme mikä kumma kansainvaellus oli käymässä, siinä meni aitoja Sisilaisia perheineen tai sukuineen juhlatamineissaan vauvoista vaareihin kello oli jo silloin 23.00 eri ravintoloihin syömään sitä 4 annoksen ateriaansa.
Suomessa siihen aikaa ei vauvoja saati lapsia ravintoloihin kiikuteta syömään ovat jo silloin nukkumassa.
Taas todella kiva päivä!
Miehen mietteet:
" NAXOSIN MARKKINAT"
No johan oli markkinat, Katja pyörtyi heti kun sinne tultiin, ei kuumuudesta vaan tavaran paljoudesta ja halvoista hinnoista.
Sain sen kyl äkkiä virkoamaan kun kuiskasin Katjan korvaan, saat ostaa niin paljon kuin jaksat kantaa ja jaksoinhan MINÄ!
Oli reppua, laukkua, kassia ja pussia. Aloin muistuttaa liikkuvaa tavarataloa.
Moni luuli et olin yksi niistä myyntikojuista kun yrittivät multa ostaa.
Markkinat oli 700 metriä pitkä, myyntikoju kuja, helvetinmoinen huuto ja polotus. Myyjät huusivat joka puokekka, mäkin huusin Quant gosta mi sono perso Dove Dovesono no pampiino! se tarkoittaa : Paljonko maksaa, olen eksynyt missä on minun muijani.
Ne nauroi ja sanoi oo onnellinen jos et löydä! Outo huumorintaju niillä.
Kun kaikki ostokset oli tehty, niin lähettiin Hotellia kohti.
Katjakin suostui kantamaan sauhuaskin ja sytkärin, mä yritin vaappua perässä.
Arvatkaa oli helppoa, koettakaa ite ola kävelevä myyntikoju.
Välillä Katja kysyi voinko ottaa vielä sen sytkärin kannettavaksi kun se mukamas hankasi ilkeesti, en ehtinyt vastata mitään, kun sytkäri oli mulla, mut kyl mä sen kuorman sain raahatuksi.
Perillä kadulla ihmiset taputtivat mulle ja heiluttivat Suomenlippuja!.
Olin kuin Olympilaisten maratonilla ja saatana joku Sisilisko kehtas kysyä et onko raskasta, johon vastasin
Chiami una ambulanza!
Muuten oli taas yksi mukava päivä takana ja jalat tunnottomat!
5 päivä 11.7-09
Rantapäivä!
Päätimme että karkaamme aamupalalta läheiseen kahvilaan suoraan kun tuo aampupala todella tökki meitä, menimme suoraan läheiseen kahvioon.
Päätimme että emme niitä ranta tuoleja ota vaan pistämme itsemme pyyhkeen päälle makaamaan.
Menimme Recanatin rantaan kaikkine vesi ja Fanta pulloineen tais viel muutama pikku persikkakin mukana olla.
Eihän siel voinut olla kauempaa, oli jos jonkinlaista myyjää ja hierojaa koko ajan kysymässä, ja vaikka olis sanonut jo kerran EI niin ne palasivat aina uudestaan kysymään josko kumminkin ostamme.
Ainoa asia että huonekaluja ei kaupanneet saati juotavaa kaikkea muuta siltä väliltä oli myynnissä.
Päätimme lähteä Hotelliin suihkuun ja mennä omin päin Taorminaan kävelemään.
Olihan siellä kaunista mutta huippu kallista, istahdimme pari kertaa johonkin ravintolaan oluelle ja jäätelölle.
Ja taas illalla Morganiin syömään.
Päätin että otan risottoa Marinata tiesin kyllä sen että on kalaa ja äyriäisiä, mutta se ei mieleeni tullut itsekään että simpukat tulee kuorineen eihän se kuorien kanssa ole vaikeaa ja oli todella hyvää.
Minua huvitti että Jarikin päätyi samaan.
Jarin ilme oli paljoa puhuva SHOKISSA kun koko mies oli. Ette usko Jari oli saanut simpukkansa alle minuutin klapattua kuorilautaselle, yritin sanoa että ota yksi simpukka kuoresta ja maista, mutta eihän tuo shokissa oleva mies minua kuunnellut.
Mulla oli todella naurusta pitämistä ja kyllä myös nauroinkin.
Mulla tosi hupaisa päivä!
Miehen mietteet:
Omatoiminen retki kohde oli Taormiina
Tuliaisia oltiin ostamassa, Katja löysikin paljon tuliaisia itsellensä.
Mäkin aattelin oikeen kunnolla soppailla, ja onnistuin yhen mustan lippiksen bongata, nyt se mulla päässä, oon ittsetäni niin ylpee, et nukun se päässä ja suihkussa se on aina mukana, päässä tietenkin.
Kiva kaupunki se oli oikee lippisten mekka.
Taas kerran onnistunut ostosreissu jopa mullakin.
Ai niin meinas ihan unohtua, ei se lippis ihan musta ollut, siinä oli pienen pieniä keltaisia kirjaimia, joissa luki Sisilia.
Et tietää ainakin missä olen.
"VOIHAN SIMPUKKA"
(Ihmeellinen illallinen)
Tänään käytiin ilallisella ja nyt oon valmis osallistumaan Suomen pelkokertoimeen, pystyn nimittäin syömään mitä vain.
Oon nimittäin tehnyt tuttavuutta simpukoiden kanssa haarukan välityksellä. Pieni varoitus jos ruokalistassa lukee Bella Bullo Bella Ballo Bella Billi ja Bella sitä suun tätä sekä lopuksi Bella Simbugaano.
Kannattaa harkita tarkoin tilaako sitä vai lähtiskös Hesburgergaanoon.
Mä itte päädyin simbukaanoihin tuli riisiä ja kauhea kasa kovia kuoria.
Katja sanoi et aukaise yksi ja syö sisus, helpompi sanottu kuin tehty, niissä ei ollut vetoketjuja, haarukalla ja veitsellä piti avata. Mä koetin yhtä, tunnin säheltämisen jälkeen se katos johonkin, en tiedä mihkä. Se meni joko länteen tai itään, mut äkkiä se lähti kuulus vaan outo vihellys ja simsala bim se oli poissa, jäi vain riisi. Jotkut luuli et mä viheltelen, mua nolotti ajattelinkin jospa vihellän äkkiä muualle, riisin söin ja kaljan join nyt pahoin voin.
Katja sanoi nyt kun on masut täynnä niin mennään nukkumaan.
Arvatkaas mitä kun päästiin hoteliimme niin se mun simbukaano oli hotellimme pihassa en ois voinut uskoa, et ne on noin nopeita liikkumaan.
Huomenna vuokraan taligaanon ja pidän hautajaiset, kaivan 2 metriä syvän kuopan ja tiputan sen simbugaanon, sinne paljon laitan maatapäälle. Ei perkele tuu enää mua moikkaamaan.
Nyt en enää jaksa kirjoittaa täydellä vatsalla enempää.
Elikkä Hyvää Simbukaanojen yötä teillekin!
6 päivä 12.7-09
Tänään karkasimme aamupalalta, tuntuu ihan et ollaan pikku kakaroita ja isältä karkuun juostaan.
Pappa huuteli aamupalalle ja kiljuin Stromboli ja pinkaistiin ovesta ulos siihen lähikahvilaan. Juomaan lattemme ja ne teki yleensä ainoastaan meille nuo lämpimät voileivät kun nämä Sisilialaiset elää aamuisin valkoisella pullalla ja kaikkea makeaa marmelaadeista lähtien. Suomalainen kyl kaipaa suolaista aamulla.
Aamulla aikaisin kokopäivä retkemme alkoi Strombolin - Liparin saarille!
Tätä retkeä olin todella odottanut, esitteessä tämä mainittiin melkein ylistykseen asti.
Ajoimme Milazzon satamakaupunkiin, josta lähti laiva Panareaan.
Liparin saarten pienin ja hienoin saari, on mukamas oikeen helmi jossa kukkaköynnökset kukkivat.
Siellä piti olla 2,5 tuntia, aikamme kävi todella pitkäksi todella tylsä pikku kylä missä kukkaköynnökset ei me lähdetty ihmisten taloja vilkuileen.
Istuttiin välillä kivillä ja katsottiin jotain myymälää.
Sitten päädyimme yhteen pikku kuppilaan oluelle pullo olutta maksoi ruhtinaalliset 7€ kpl sitä sitten lipiteltiin todella hitaasti.
Vihdoinkin Laiva tuli ja päästiin taas matkaan kohti Euroopan aktiivisinta Tulivuori Strombolia 15- 20 min välillä kuulemma purkautuu.
Se oli tapahtumapaikkana täällä kuvatussa samannimisessä elokuvassa, joka johti Ingrid Bergmanin ja elokuvaohjaajan Roberto Rosselinin rakkaustarinaan.
Halukkaat voivat katsoa ulkoa taloa jossa he asuivat filmausten ajan, oppaiden mukaan saimme jo sellaisen käsityksen että on todella katsomisen arvoinen, ensin käveltiin noin 400m ylös pikku kujia jossa sitten törmäsimme vaaleanpunaiseen seinään jossa kivilaatta joka kertoo että talo on oikea. Tuli oikeen typerä olo seinää tuijotellessa.
Mun ukko ja yks toinen sanoikin että kyllä todella kannatti kiivetä että näki tän vaaleanpunaisen seinän ja purskahtivat nauruun, muut tuijottivat että onpa typerä ilmaisu itse olin samaa mieltä miesten kanssa.
ja taas oli parin tunnin odotus jotta pääsisi laivaan no mentiin taas ottamaan yhdet oluet hämmästys oli suuri kun edellinen maksoi tuon seitsemän niin tämä vain 3€ kpl.
No vihdoin tuo laiva tuli ja jouduimme odottamaan hetken jotta päästään laivan ravintolaan syömään pasta ateriaa vaalean leivän ja valkoviinin ja veden kera, no maistuihan tuo jo kaiken tämän päivän jälkeen.
Ja sitten tulikin pääkohta laiva lipui Strombolin vanhan laava vanan eteen josta se syöksee ilotulituksen omaisesti meille hyvästiksi tästä päivästä, iltaisin se näkyy parhaiten päivällä vain savuna.
Paljon oli pikkuveneitä myös tätä ihmettä katsomassa.
Minä ja Jari kameroidemme kanssa räpsimässä kymmenittäin kuvia että joa sais edes yhden kuvattua, odotimme sellaista oikein ilotulitusta ja laava vanaa joka valuu veteen.
No tulihan sieltä kolme kertaa punaisen värisen pikku läiskän siihen kraaterin kärkeen ja se sammui heti kun oli syttynytkin. Ajattelin että sekö siinä. Yksi mies ei saanut kuvan kuvaa kun pisteli niitä eripituisia objektiivejaan joten häneltä homma meni sivu suun, ihmettelen edelleen mistä tuo 86€ koostuu ei nuo matkat niin paljon vie!
Suuren suuret miinukset matkat ok mutta lupaukset todella yliampuvia, en suosittele kenellekään!!!
Miehen mietteet:
STROMBOLI - LIPARIN SAARET
Tehtiin retki Strombolin tulivuorell, ensin linja autolla noin tunnin matka Milazzon satamakaupunkiin ja sieltä laivalla Panarean saarelle.
Se oli pieni kallis ja aika surkee paikka, 2 olutta maksoi 14€ 7.7%, oltiin siellä 2.5 tuntia 15 minuuttiakin olis riitänyt mulle.
Sieltä sitten Strombolin tulivuorisaarelle siellä sentään on jotain nähtävää!
Esimerkiksi kiivettiin saatanallisen jyrkkää kujaa pitkin muutama kilometriä ja siellä se sit oli, yks punanen seinä. Siinä mää ihmettelin ja töllötin sitä muutaman minuutin verran, jo oli jännää, kyl kannatti kavuta sinne. 3 tuntia oltiin saarella, taas 15 minuuttia olis riittänyt. olut sentään oli 3€ pullo.
Laivalta katseltiin Strombolin purkausta, se purkautuu noin 20 minuutin välein, ooteltiin jännityksellä sitä kamera valmiina ja se alkoi kuului PUH vaan ja savua tuli kuin tupakasta, toisella kertaa sentään kipinöitä ja hieman tulta.
Oltiin Hotellissa puoli yhdeltä yöllä.
86€ per nuppi tää lysti maksoi.
Ihminen voi itse päättää oli se liikaa punasen seinän tuijottelusta (n. 1min) ja siitä purkauksesta.
Mun mielestä noin 1€ seinästä
Puh puhista ehkä 2€
laivamatkasta 5€
Automatkasta 2€
Pasta ja valkoviinistä 8€ ( pasta 2€ + valkoviinistä loput.
Tän kun laskee yhteen niin hinnaksi tulis 18€
Ehkä se tylsä pieni Panarea maksoi sen erotuksen 68€,
olihan se muutenkin niin helvetin kallis paikka!
Taas yksi päivä takana!
7 päivä 13.7-09
Rantapäivä!
Nukuimme pitkään eilisen Stromboliretken vuoksi, joten säästyimme aamupalalta ja Terazza Baariin aamupalalle kalliiksihan se tulee kun melkein joka aamu pitää lähteä muualle aamupalalle kun pitäisi tuon saada omasta Hotellista!
Ja sitten kaupan kautta vesi ja juotava pullojen kera Recanatin rannalle, olimme kuulleet että rantatuolit varjon kera maksavat 9€, mutta totta siinä toinen puoli 2 tuolia ja varjo maksoi 18€ ja jos tuolis olis ollut lippa niin olisi 2€ vielä lisää.
Siinä maattiin rasvattuna aurinko porotti täydeltä terältä, juomat jonkun ajan kuluttua jo loppumassa ja Jarilla vielä pääsi hätä yllättämään, tällä Lido paikalla ei WC:tä saati mitään myyty, joten Jari lähti kaupan ja oman Hotellimme kautta piipahtamaan ja toi vielä Jazzi nopat tullessaan.
Minulla alkoi hiki jossain vaiheessa pukkaamaan päälle päätin pulahtaa Välimeressä, kuumia kivä pitkin oli pakko mennä kengät jalassa. Sitten tuli tämä ranta vastaani astuin askeleen ja muutaman, olin ehkä 1.5m päässä rannasta vesi ulottui jo reisiin asti, näin pohjan edessäni vielä 20cm kunnes alkaa äkkijyrkkä kohta, vesi oli niin kylmää ja kivet eivät tuntuneet varpaissani kivalta joten käännyin takaisin, uida ei tehnyt enää mieli.
Yksi hyvä juttu tässä Lidossa oli, rantavahti ajoi kauppiaat tiehensä ja toi vielä tuhkakupin.
Pelattiin vielä jonkun aikaa jazzia ja selässä ja lapaluissa alkoi kuumottaa joten paluu takaisin Hotelliin, ei siellä kauempaa kestänyt.
No illalla taas lähdimme pois Recanatista menimme Naxoksen rantakadulle katselemaan ja etsimään ruokapaikkaa, löysimme sieltä ravintolan jossa söimmekin maittavat Lasagne annokset he käyttävät lasagnessaan hyvin paljon tomaattia jota itse tekemässäni en käytä.
Taas yksi päivä takana, ja kivulias yö tulossa!
miehen mietteet:
RANTAPÄIVÄ
( mäkin mukana)
Oltiin valkosii kuin maitotölkit kun sinne mentiin,rasvattiin ittemme tosi kunnolla, mulla ei oo koskaan ennen ollut niin liukas olo, hyvä kun pystyssä pysyin, no se siitä.
Tuolit ja varjot vuokrattiin se maksoi 9€ per nuppi, ai niin hintaan sisältyi myös tuhkakuppi, ei paha kun tuhkis oli myös hinnassa.
Siinä mää makasin kuin Atrian grillimakkara, ja oottelin koska alan kypsyä, itse kypsyin parissa minuutissa oottelemisee, kunnes ihollani alkoi ritistä ja rätistä.
Ihonvärini muutos näkyi varmaan manner Italiaan asti, olin punaisempi kuin se Strombolin purkaus.
Aika kivulias olo oli mulla kun tultiin rannalta.
Ihmiset sano te ootte kuin kaksi Ferraria, ne on punasen värisiä, kysyivät vielä kumpi teistä on se Räikkönen, tuli kiire kaasutella hotelliin kylmään suihkuun.
MUT MENNÄÄN KYL UUDESTAAN!
8 päivä 14.7-09
OMATOIMIRETKI CATANIAAN
Pyysimme oppailta kartan ja linja auto aikataulut jo päivää ennen.
Selvisimme taas ilman kuravettä kun huusin Papalle että Catania Tsau Tsau!!!
Tunnin ajomatka taas kohteeseen.
Oppaat olivat piirtäneet karttaan ympyrät jonne kannattaa suunnistaa, mustaan kaupungin osaan jossa talot ovat päällystetty laavalla ja markkinatkin olivat merkanneet ja missä on pää ostoskatu.
Aamupala syötiinkin Catanian eräässä kahvilassa, kahvia tuli kissankupin verran jossa noin 0,5dl väkevää kahvia mutta kyllä se oman hotellimme kahvin voittaa kirkkaasti makua ehkä oli jopa liikaakin.
No siellä päätimme olla siestaan asti ja löysimme monia kirkkoja joihin pääsimme sisään ja eräänlinnan joka oli museo kuin myös silloin oli taidenättely. Museo ei maksanut mitään vaan pistin nimeni ja kirjoitin miten monta meitä on ja mistä maasta olemme, heidän ilmeensä olivat hyvät kun lukivat että olemme Finlandiasta!
Kalatorille myös eksyimme, haju ei oikein ollut mieleinen.
Myös oltiin haltioissamme löysimme kaupungista Mac Donaldsin ja sinne todella suunnistimme syömään välipalaa, ensimmäinen tällainen paikka JES JES JES!!
Ja sitten vielä markkinoille voitti Naxoksen markkinat siksi koska oli paljon halvempaa ja oli paljon myös miehillekin ostettavaa, ja taas sylissä ostoksia.
Pian alkoi siesta joten taas meno linja auto asemalle ja takaisin Naxokseen.
Ilalla mentiin Valentiinoon syömään Pizzat kyllähän se maistui mutta ei Suomalaisia pizzoja vieläkään voita.
Illalla taas istuimme parvekkeellamme ja nautimme pullon viiniä.
miehen mietteet:
CATANIA
( omatoiminen ja omaperäinen retki)
Lähdimme aamulla klo 6.50 bussilla Cataniaan markkinoille (ne on siellä joka arki päivä).
Ajo sinne kesti 1.5 tuntia, asukkaita siellä on 500 000 aika iso paikka yhtäkään en tuntenut, aikas vähän mulla on kavereita, aika helppoa siellä oli löytää kaikki paikat , ei eksytty kertaakaan, kun Katja oli oppaana.
Markkinoille meno oli hieman mun oppaalta hukassa, se väitti et seuraavan mutkan takana ne on. Mut sit seistiinkin keskellä kalatoria, aattelin et täältä on aikas hankala tuoda tuliaisia, kun hotellissamme ei oo jääkaappia. Ja oishan se ollut aika outo tuliainen Kalmari (mustekala) ja paikallinen särki lahjapaketissa.
No sit lähettiin sieltä pois, Katja sanoi et vie mut kirkko kierrokselle, eka kirkko oli kuulemma lähellä kun kuuli kellojen soivan. no olihan se lähellä mut se kellojen ääni tuli kylläkin paikallisesta jäätelöautosta.
Kirkkoja nähtiin ja joka pyhimys kuvattiin, mustakin otti Katja yhen kuvan.
Mustassa kaupungin osassa käytiin, myös siellä rakennuksen mustan laavanoen värisiä. Mä ainakin erotuin hyvin rakennuksista.
MC- Donaldsissa syötiin yhet hampurilaiset, ne oli hyvät.
Vihdoinkin tultiin markkinoille, taas Katja pyörtyi, mut kuiskasin ne taikasanat ( Osta niin paljon kun MÄ jaksan kantaa), se heräs heti.
Tavaraa oli paljon ja halvat hinnat, jälleen muistutin eteenpäin vaappuvaa myyntikojua.
Saas nähdä pääseekö meidän lentokone ees nouseen, vaan vaatiiko se pidemmän kiitoradan.
Siit lähettiin bussiasemalle, Katja jälleen oppaana ja mä kojuna.
Katja näki yhen linja - auton,sanoi et seurataan tota niin löydetään asemalle.
En jaksanut seurata sitä kuin hetken, oli nääs sen verran painava kuorma mulla, ja se auto ajo aikas lujaa.
Mut kysyvä ei tieltä eksy, onneks Katja puhuu niin selvää Suomea, et asema löytyi ja takasin päästiin.
Et simmonen päivä.
Tossa se nyt kattelee ostoksiaan ja mä pyytelen jaloiltani anteeksi.
9 päivä 15.7-09
Taorminan markkinat
Aamulla mentiin taas aamupalalle, syötiin taas se pirskatin sämpylä ja juotiin se kuravesi, mut huomattiin et muut ihmiset olivat ttuoneet jo omia eväitään, olivatko ehkä aamulla ennen käyneet kaupassa kun ilman jääkaappia mikään ei pysy tuoreena.
sitten lähdettiin hakemaan Taorminan markkinoita, no eipä siellä muuta ollut kuin jäljitelmälaukkuja ja rihkamaa, joten se siitä päädyimme aika pian pois tyhjin käsin.
Jäimme Naxosin rannalla jo pois, kävelimme rantakatua ja päätimme lähteä Naxoksen Arkgeologiseen museoon, aurinko porot
ti taivaan täydeltä ja ilman vesipulloa museoon, näimme paljon sitruuna, appelsiin ja banaanipuita ja kukkasia jankun verran erillaisia laava kivi kasoja ja myös tavallisia kivi kasoja, no se oli sen verran kuuma paikka että onneksi museon portin lähellä oli ravintola auki johon menimme rehellisesti coca colalle.Taas hotelliin suihkuun ja illalla syömään menimme erään Tanskalaisen Rouvan ravintolaan Tavoloon joka sijaitsee aika lähellä Recanatin rantaa sivukadulla, ravintolaan mennään rappusia pitkin katutasosta alaspäin. Mikä ihana emäntä otti avosylin vastaan ja puhuu hieman Suomeakin ja tietää kyllä Suomalaisten ruokatottumukset, että ruoka tulee yhteen lautaseen ilman noita 4 ruuan annoksia.
Ehdotti meille ensitöikseen miekkakala rullia ja viipaleperunoita ja öljyssä paistettuja vihanneksia. Hieman minua tuo miekkakala arvellutti koska Rodoksella viime kesänä miekkakalaa söin ja en pitänyt, mutta päädyimme tämän rouvan ehdottamaan annokseen.
Emme kadu, ihanaa, loistavaa, maukasta NAM NAM.
Jari tilasi itselleen tämän todella maukkaan ruuan päätteksi rommikolan ja minä halusin herkutella kunnon kahvilla ja Lemoncillo ligöörillä.
Oli oikein ensimmäinen juhlaillallinen oli kiva kävellä hotelliimme ja lupasin vielä Rouvalle että mainitsen hänet blogissani, SUOSITTELEN KAIKILLE NAXOKSESSA KÄVIJÖILLE ETTE KADU!!!
Kun saavuimme hotelliin pappa odotti meitä ja oli nukahtanut sohvalle, harmi en silloin päässyt hänelle sanomaan BUENA NOTTE hiippailimme hiljaa huoneeseemme...
miehen mietteet:
Kello on nyt 7.00 aamulla, saa nähdä millekä retkelle nyt oon menossa, oon nimittäin aika heikossa kunnossa jostain kumman syystä.
Vuokraan nyt kyl aasin mukaan niin sit meit on kaksi kantamassa. Ootan innolla tulevaa retkeä, se hieman vihjas et Taormiinaan mentäis, sääliks käy aasia ja mua, se on sit 420 metriä pelkkää ylämäkeä.
Linja - autolla mennään voi olla et aasi ei pääse bussiin, ehkä mä oon nimittäin sen verran tuttu näky jo täällä.
TAORMIINA
( kuuma kivikylä)
Aamulla lähettiin Taormiinaan markkinoille bussilla, oli typerä reissu markkinoiksi, niitä ei oikeen voinut sanoa pari hieman tummempaa kaveria ( Afrikkalaisia) myivät helyjä ym.. Lähettiin aika pian pois!
Takaisin matkalla mentiin syömään pikkusuolaista, Katja otti palan pitsaa jossa ranskalaisia perunoita ja nakin paloja.
Ja mä en tiedä mitä mitä se oli hampurilaiseksi luulin. Askartelin siitä sellaisen serveteillä päällystetyn pallon. Ei ollut oikein mun makuun se annos.
MUSEOKIERROS
( 4 tuntia Friteerauskeittimessä)
Osallistuin semmosee puolipäivä retkeen se oli opastettu, se ei tainnut olla kovin suosittu kun seurueeseeni kuulunut kuin minä + opas.
Oppaan varmaan tiedättekin, mut annan muutaman vihjeen oppaan nimestä,
5 pisteen vihje se alkaa koolla
4 pisteen vihje päättyy aahan
3 pisteen vihje välissä on T kirjain
2 pisteen vihje välissä on myös J kirjain
1 pisteen vihje pistä kirjaimet oikeaan järjestykseen JATKA
No tiesikö kukaan..
Tää oli Arkkeologinen puisto ja museo, ensimmäiset 5 metriä oli kauniita kukkia ja pudonneita viikunan lehtiä, mutta sitten kaikki muuttui.
Opas kuljetti mua ristiin rastiin pitkin hiekkatietä, elikkä keskellä ei mitään, sanoi jos meen yksin saan retken puoleen hintaan, sanoi et tonne erämaahan EI kukaan mene 40` lämmöllä.
Maksoin koko hinnan ja opas tuli mukaan 3km päästä tuli musta kivi kasaastaan, jolloin oppaani ylpeili tiedoillaan, sanoi et tuo on ollut joskus jonkun asunto nimeä ei se muistanut, ite aattelin et ei ainakaan Virtanen eikä Lahtinen, eikä kukaan muukaa oo tollasessa koskaan voinut asua, mut en viitsinyt ruveta väittelee, kun nähkääs tää opas on simmonen et se kyl tietää kaikki asiat mua paremmin.
Sitten tultiin useamman kasan kohdalle. Mietin oisko se ollut lapsperheen asunto kun siinä ekassa kasassa asui vain yksi henkilö.
Aurinko porotti täysillä päähäni, olo oli kuin ranskanperunalla.
Siellä oli oikee väen tunkos, tulikin mieleen se joululaulu helinää, vilskettä pienten tossujen, eihän siel ollut kuin me kaksi.
Vihdoin oppaani ilmoitti et lähdetään nyt helvetin äkkiä täältä pois.
Kiva oli retki ei muuta!
10 päivä 16.7-09
Oltiin aamupäivä Naxoksen rantakadulla kävelemässä ja nauttimassa päivästä, illalla oli viimeinen retkemme SISILIALAINEN ILTA, silloin laitimme itsemme juhlakuntoon minäkin hieman meikkasin itseäni ja hameen ja korkokengät ja laittoi pitkäthousut ja markkinoilta ostamansa uuden paidan.
Todella hyvää ja maukasta 4 ruuan illallinen, mutta vielä huomautus Sisilialaiset osaavat tehdä Tiramisu kakun 100 kertaa paremmin kuin me Suomalaiset, odotin sellaista ällöä ylimakeaa kakun palaa mutta se vei melkein kielen mennessään.
Oli kolmen miehen soittaja ja laulaja ryhmä todella mukava nautittava ilta.
SUOSITTELEN KAIKILLE TÄTÄ RETKI ILTAA!!
miehen mietteet:
SISILIALAINEN ILLALLINEN
( oli retki ohjelmassamme)
Todella hyvä ja nautinnollinen ilta, oli puna ja valkoviiniä riittämiin.
aluksi tuli sellainen lämmin leipä päällä juustoa, tomaattisosetta, sipulia ja jotain muuta, oli hyviä niitä sai ottaa useamman.
Sen jälkeen tuli maukas pasta - annos tosi hyvä.
Välillä esiintyi 3 miehen yhtye, todella taitavia musiikki oli reipasta ja laulut hauskoja, vanhimmalla miehellä oli mahtava ääni.
Sit tuli pääruoka vasikanliha kääryleet erittäin hyviä.
Jälkiruuaksi kahvia ja Tiramisu kakkua NAM NAM
Kiva oli ilta ruuat hyviä ja masu täynnä.
11 päivä 17.7-09
MESSINAN KAUPUNKI OMATOIMIRETKI
Karkasimme taas papan aamupalalta ilmoitin vain Messiina Tsau Tsau..
( välillä teki oikein pahaa kun toinen odottaa voinappinsa kanssa)
Lähdimme aamulla Messiinaan linja autolla, matka kesti taas yli tunnin.
Päätimme lähteä katsomaan Duomon ulkoilmaesitystä kirkon tornissa siellä kuulemma kaikkea erikoista liikkuu ja ääntelee ja lopuksi tulee musiikki, se on joka päivä tasan kello 12.00, siellä sadat ihmiset odottavat tätä esitystä niihän me myös päätimme olla siellä.
Linja auto asema taas juna aseman vieressä upeat patsaat ja suihkulähde oli edessä istuimme siihen hetkeksi.
Liikenne siellä oli kaikkeista eniten kaaos mitä tähän asti ollaan nähty, roskat roskapussit heitetty tien sivuun, rakennukse kaikkeista huonommassa kunnossa kuin tähän asti ollaan nähty, siinä sitä kartta kädessä lähdimme Duomoa (Tuomiokirkkoa metsästämään) ja siinä samassa voi kaupunkia syrjäsilmin katsella, ei ollut sellainen että sinne uudestaan hinkuisin.
Olimme Duomon kohdalla noin 11.30 joten päätimme katsoa Duomo myös sisältä päin kun oli hetki aikaa tähän esitykseen.
Ostimme eräältä myyjältä vesipullon siinä odottaessamme ja todella kyllä kansaa oli todella paljon.
Vihdoin tuo kello löi 12 ja silloin se alkoi Katerdraalin torni alkoi elää, leijona heilutti lippua ja häntä heilui karjaisi 3 kertaa, siinä kukon sivuilla 2 ihmishahmoa jotka liikuttivat narua ja kellot kumisivat, sitten kukka räpytti siipiään ja kiekui 3 kertaa ja muut hahmot liikkuivat ja eräässä tyjässä ikkunassa jossa oli kuin valkoista hiekkaa siihen nousi linna ja kaikkien näiden liikkeiden päätteeksi soi Avemaria musiikki olihan se todella mieleenpainuva.
Ja vesipullomme oli yämän esityksen aikana Jarin jalan takaa varastettu eihän siinä enää ollut kuin vähän yli desilitra jäljellä ilmeisesti janoonsa vei, meitä tämä vaan huvitti.
Sitten menimme Duomon vieressä olevaan ravintolaan oluelle ennen Naxokseen palaamista.
Illalla taas syömään Valentinoon Jari otti Lasagnen ja minä spagetti annoksen, menimme vielä rannalle kuvaamaan auringonlaskua.
miehen mietteet:
MESSINAN KAUPUNKI
Aamu bussilla lähettiin kohti Messinan kaupunkia, matka oli taas aika pitkä.
Liikenne siellä oli täys kaaos, autot oli pysäköity jalkakäytäville ja mikä minnekin, siellä yritettiin puikkelehtiaautojen, skoottereiden ja raitsikoiden joukossa.
Rakennukset oli rempallaan kauheen näköisiä, roskia joka paikka täynnä ja tyhjiä pulloja.
Vessat oli hirveitä yhessäkin oli ovi revitty irti, lavuaari halki, WC pytty heitti vettä kuin suihkulähde, teki mieli kusta housuihin.
Käytiin katsomassa kuuluisaa kirkkoa ( Duomo) joka päivä kello 12.00 siinä kirkon tornissa tapahtuu outoja juttuja.
Het kellojen alapuolella yks leijona liikutti häntäänsä ja vilkutti mulle lippua tassussaan, sit se perkele karjui pari kertaa, hyvä et ei ollu maha sekasin, sit sen alapuolella asuva kukko menetti hermonsa, alkoi räpyttää siipiä ja laulaa Kukko kiekuu yhen kerranja yritti viel uudestaan , se ei kyl muistuttanut kukkoa ollenkaan, jotenkin tähän tapaan se kailotti kakka - kaikuu, mun piti huutaa sille ja haisee myös, oli niin paljon ihmisiä et pidin suuni kiinni.
Yks linnakin nousi pumpulikasan joukosta ylös tornin alaosassa, muutama patsaskin tallusteli tornissa, sit alkoi soida AVE- maria.
Pari pulloa olutta maksoi 10€, kallis ja epäsiisti kaupunki.
12 päivä 18.7-09
TAAS NAXOKSEN MARKKINOILLE!
aamupalalle taas omaan hotelliin oli pappa nyt unohtanut jo Jarin maidon itse söin ja join kiltisti Jari ei syönyt mitään. Mutta tapoihin kuului edelleen juosta muualle aamupalalle.
Päätimme mennä taas markkinoille, ei enää niin paljoa halunnut ostaa vähän vain.
Nyt oli jo paljon tavaraa jotain pientä vielä haeskelin ja löysinkin. Aamupäivä todella ilma seisoi ja oli tosi kuuma.
Nyt päätimme syödä ruuan aikaisemmin ja tottua pikkuhiljaa meidän aikoihin takaisin.
Iltapäivälle menimme eri ravintolaan ja alkoituuli, ja senkuin yltyi melkein myrskyn asteelle, ravintolan väki piti liinoistaan kiinni ja laittoivat reunoihin mangneetit jotta liinat pysyvät.
Jari otti Lasagnen ja minä pastaa.
Ruuan jälkeen päätimme hieman kävellä, tuuli oli niin kovaa että hiekka lensi oikein silmiin vaikka katukivetyksellä kävelimme. Savun haju tuli nenäämme, silloin katseemme huomasi lentokoneen matalalla lentävän Castelmolan suuntaan, ja silloin huomasimme siellä sävua hieman alapuolella ja 2 lentokonetta heittää vettä siihen savuun. Minä kamera kädessä hakemassa hyvää kuvauspaikkaa tajusiomme heti että on maastopalo ja mikä vielä vaarallista kaamea tuuli joka lennättää kekäleitä eteenpäin ja niinhän se lensikin Taorminan alapuolella tuli toinen paikka kastelulle, kutsuivat vielä 2 isompaa lentokonetta apuun hakivat vähän väliä merestä vettä. Lensivät koko ajan edes takaisin, kyllästyin tuohon tuuleen ja kuvaamiseen joten päätimme lähteä hotelliimme.
Pappa siellä vastassa, kiljui Castelmolaa ja näytti että ne vain nukkuivat ja Puf Puf räjähti.
Sitten menimme istumaan omalle parvekkeelle ja voi taas kamera käteen, nuo lentokoneet tekivät kaarroksen juuri meidän hotellin kohdalla kun kääntyivät hakemaan vettä tuli taas napsaistua muutama kuva.
Kun tämä oli loppu tuuli edelleen kova päätimme lähteä iltakahville ja halusimme leivokset kahvin kera, emme tajunneet että nuo mitkä valitsimme olivatkin jäätelöleivoksia ei moitteita hyväähän se oli, mutta se ei ollut kiva kun tuuli heitti hiuksiani koko ajan silmille, joten iltakahvin jälkeen menimme hotellihuoneeseemme.
miehen mietteet:
Markkinoille mentiin nyt ei ollut paljon kantamuksia muutama muovikassillinen vaan.
Täällä tänään metsäpaloja seurattiinkun lentokoneet laskivat vettä palopaikoille. Nyt tuulee tosi kovasti, Katja narisee et menee santaa ja roskia silmiin, nytkin tais mennä käpy, kävyt täällä tosi isoja. HEH!
Nyt sen naamaan lens joku iso lehti muistuttaa ihan viikunapuuta, ei Katja vaan se lehti.
Nyt mietitään mihin mentäisiin sanoin et laita joku ämpäri päähän, täällä tuulee vieläkin ja käpyjä on ilmassa, pakko lopettaa on sen verran kiukkuinen katse tossa vastapäätä.
Mä ehotin et vietetään seksi hetki, ja men heti parvekkeelta sisälle ja mä innokkaana perässä.
Ette ikinä usko usko se tuli keksi kädessä mua vastaan!
Kuuli kai väärin kun täällä tuulee niin helvetisti, kysyi että otanko vielä toisenkin, oon ollut aika hiljaa sen jälkeen.
13 päivä 19.7-09
RANTA PÄIVÄ
Rasvasimme jo etukäteen hotellissamme itsemme, olihan meillä kävelyä sinne mutta aikaahan meillä oli.Päätimme mennä rannalle Naxoksen hiekkarannalle. Ja taas ostimme Lido tuolit siellä maksoi 2 tuolia lippojen kanssa ja 1 varjo 14€.
Aurinko taas porotti täydeltä laidalta ja päätin nyt että todella uimaan nyt menen en ole ollut vielä kertaakaan uimassa Välimeressä ja sinnehän kaiken kuumuuden keskellä menin, ei kauheen lämmintä mutta sai kävellä metri kaupalla jotta edes vesi tulee vyötäisille asti ihana hiekkapohja ja teki olon todella hyväksi, Jari pulahto jopa 2 kertaa veteen. Olimme rannalla 5 tuntia ja se kyllä jo ihossa tuntui ei minulla kuin selässä lapaluunkohdalla ja reisissä hieman.
Takaisin kävellessämme tuli katsottua mitä on myös sivuilla. Ja voi melkein hotellimme lähellä kasvoi todella upea sitruunapuu täynnä sitruunoita ja sitä ihastellessa ehdin huudahtaa Jarille katso, ja samassa tein kaaressa ilmalennon puuttui jokunen laatta katukivetykseltä, molemmat sandaalini hajosi totaalisesti ja mun nilkka muljahti.
Mut nauroin ja nousin ylös, pikkuisen heristelin jalkojani ja jatkoin matkaani hotelliin.
Jari huusi kuin jalopeura että katso maahan äläkä muualle, mua vaan nauratti.
Sitten otimme päikkärit ennen Valentiino ravintolaan menoa syömään. Ja sitten päiväunilta kun heräsin oikea nilkka särki totaalisesti piti ennen syömään menoa käydä apteekissa pyytämässä ideal sidettä.
Valentinossa syötiin liha annokset ranskalaisten perunoiden kera oli maukasta, tai onhan kaikki nälkäisenä todella hyvää.
Sitten klenkkasin hotelliin ja Jarilla särki nuo auringon polttama iho.
miehen mietteet:
Tänään karattiin taas aamupalalta, elikkä sämpylöiltä ja marmelaadipurkeilta viereiseen baariin.
RANTAPUNOTUS
Rannalla oltiin 5 tuntia, välimeressä olin kaksi kertaa, kun tulin pois merestä olin kuin suolatikku, vesi oli todella suolaista.
Aurinkovarjon vedin alas ja haastoin auringon kaksintaisteluun, se oli henkien taistelu.
Aurinko porotti täysillä.
Se voitti eka erän 10-0, ajattelin et kyl mä tasoitan pelin toisessa erässä.
Menin uudestaan mereen ja takasin auringon alle.
Alkoi ottaa päähän se aurinko, se vaan hymyili mullemä koitin hymyillä takasin, se oli enemmän irvistys kuin hymy.
Buon Gierno huusin sille se on Suomeksi hyvää päivää.
Sit se aurinko pisti täydet volymet päälle, sen jälkeen mä pistin päälleni paidan sortsit ja lähin kuin ohjus rannalta.
Vilkaisin taakseni ja aurinko huus mulle Ci Vediamo Suomeksi nähdään.
Teki mieli huutaa takas suksi v.....tuun.
Olin punainen kuin paprika kun hiippailin hotellia kohden. Nyt en pysty kuin seisomaan vessassa valot sammutettuina, kun ne valotkin muistuttaa aurinkoa. Taitaa tulla yksinäinen pitkä yö paskahuusissa, en pysty ees pieraiseen kun sattuu niin saatanasti.
Uusi urheilulaji
Katja keksi uuden urheilulajin tänne Sisiliaan, elikkä simmosen jalkakäytävälle syöksyn, se oli aikas haka siinä. Nyt täällä on aika moni ukko ja akka turvallaan, pitkin ajotietä. Katja vetää oikeen simmosia kursseja. On se aikas mustelmilla joka kurssin jälkeen, mut nauraa vain ja sanoo et tästä hankkii ihan mukavasti.
Oottelin tässä nyt et se aurinko häipyisi jotta päästäis syömään.
Taidan tilata punakaalia, punasen paprikan ja lasin punaviiniä sopii jotenkin ihonväriin ja tietenkin punasen pöytäliinan, kyl tää vielä ensi talvella iloksi muuttuu..
et semmonen päivä tänään!
14 päivä 20.7-09
Päivä joka muutti kaiken käsityksen palvelusta täällä Sisiliassa.
Heräsin aamulla ja taas kiltisti aamupalalle Jari ei saanut tänäänkään kahviinsa maitoa mutta joi sen kiuravellin kitisemättä, kun tiesi mihin mennään kahville.
Mun jalka jomotti viimeisen päälle, onneksi on tuo vakuutus, olin oikein klenkka oli pakko alkaa käyttää hissiä.
Päätimme mennä keskustelemaan oppaiden kanssa mitä tehdään mun jalan kanssa.
He soittivat lääkärin hotellihuoneeseemme. Tuli vähän yli puoli yksi iltapäivällä, katsoi jalkaani minuutin ja määräsi taksillaTaorminan sairaalaan röntgeniin. Ja hotellimme eräs nainen joka oli siellä töissä käski mennä taksi asemalle että hän ei taksia tilaa, sinne mennessämme noin 20cm päässä hotellimmepiha polulta tuli käärme minua poikittain vastaan, se olis vielä puuttunut et ois mua purrut, oli noin 40-50cm pitkä aika vaikee arvioida kun kiemurteli ja melkein musta väritykseltään.
Siitä se todella kova päivä alkoi.
Tiedän nyt että on kiva mennä sairaalaan jossa puhutaan ainoastaan Italiaa ja minä Suomea. Paperi lyötiin käteen jotta täytä tämä mitä ihmettä mä siihen kirjoitan kun lukis edes Englanniksi vois ees arvuutella.
Jari suuttui, hoitaja raivos ja minä poltin päreeni.
No vihdoin istumaan, Jarin ne hääti odotushuoneeseen ja minut käytävälle muiden potilaiden joukkoon, näit nilkkansa muljahtaneita tuli monia kuin myös muita erillaisia tapauksia.
Ja minut otettiin viimeisenä ja lääkäri väänsi nilkkaa ja ilmoitti että minut kuskataan pyörätuolissa röntgeniin.
Ja taas sain kunnian olla viimeinen jopa röntgensalin ovensuussa.
Vihdoinkin pääsin siihen asteeseen että otetaan kuvat nilkastani JEE, okei ja taas tuoliin istumaan.
Siinä istuskelin yli tunnin, suutuin nauroin että missä mun hakija viipyy, oli sen verran hyvä aika ottaa kuva tosta röntgen vempeleestä, eikä vieläkään kukaan, istuin kun tatti tuolissa.
Vihdoin ovi aukesi, ja 2 paria kummastuneita silmiä uusi potilas kuvaukseen ja hoitaja joka toi potilaan. Siitä alkoi kova ääni ja kiljunta kaikki huusivat toisilleen, syyttivät kaikki toisiaan kun minut oli unohdettu huoneeseen kenen syy, en mä tiedä kiva kun löysivät minut.
Sitten minua kuljetettiin taas samaan potilashuoneeseen taas sain luvan olla viimeinen, siinä istuskellesani, eräs Sisilialainen pappa vehkosi tippapullonsa kanssa ja huusi et mun pitäs auttaa kun siit ei tuu kunnol, käänsin pääni pois mua ei sen tippapullo pätkääkään kiinnostanut.
Se jatkoi kiljuntaansa mua kohti, huusin sille et Finland ja sen papan suu hiljeni.
Kaikki oli jo olleet sisällä saaneet lappunsa, mä enää jäljellä sit yks hoitaja näytti käsillää et mene syömään, ja minä pinkasin klenkaten ulos ovesta, pääsin sairaalan pihalle siin kukkaistutuksen reunalle istahdin ja avasin kännykkäni ja sit aloin viestittä Jarille, sieltä tuli viestit Kirsiltä ja Jane Soitti. Menin pyytämään että soittavat mulle taksin annoin vielä tuon taksin käyntikortin jolla tulin koko kidutuskammioon mutta aivan toinen taksi tuli, luojan kiitos pääsin hotelliin.
Syömään valentiinoon illalla otin Etna pastan Jari tilasi lasagnen.
Luojan kiitos päivä päätöksessään.
miehen mietteet:
SAIRAALA PÄIVÄ
(saatanallinen sekasotku)
Tänään oli pakko pyytää lääkäri hotellimme (pelastusarmeijan yömaja) Katjan jalan vuoksi. Lekuri tuli ja meni 1 minuutin ajan se tuijotti Katjan jalkaa ja käski ottaa taksin ja mennä sairaalaan röntgen kuvaukseen.
Oommehan molemmat toivoneet seikkailuretkeä nyt se sit vihdoin koitti.
Pyysin soittamaan hotellin eteen taksin, yks akka pyöritti päätään käski mennä taksi asemalle, siellä ei tietenkään takseja ollut, mut melonikauppiaita kylläkin. Ajattelin et noilt en kyl kyytiä kysy, oishan se ollut aikas näky istua melonikasan päällä matkalla sairaalaan. Ne ois kysynyt kuitenkin mikäs teijän meloneita vaivaa kun tänne ne kuskasitte, tääl melonitkin tutkitaan ennen Suomalaisia.
Mentiin vastaanotolle se muija löi raamatun ( paperit) eteemme ja sanoi et täytä tuo, siinä olikin tekemistä kaikki luki Italiaksi, multa meni hermot, muijalta palo proput ja Katjalta paloi päreet.
Sen jälkeen odottelemaan pieneen huoneeseen, jossa tais olla menos Sisilialainen huutokauppa, oli se sen verran meluisa huone.
Tarkkaan sai kuunnella koska ne huus sukunimeämme, sit joku huus Tämmyoinäinen, ei ne ees osaa lausua Tamminen.
Sit ne laitto Katjan sähkötuolia muistuttavaan pyörätuoliin, hyvä kun ei laittanutvielä nastaa pepun alle.
Olin aikas kauhuissani, Katja sähkötuolilla röntgeniin, aika kätevä tapa hoitaa kuvaukset ja potilaist ei tuu tunkosta vuodepaikoist.
Ajattelin et se on menoa nyt, taitaa olla Katjan viimeinen ajelu. Mä taas oottamaan sinne huutokauppaan.
Ihmettelin että mitähän mahdan odotella, jos Katja kerran telotetaan sähkötuolissa, varmaankin sähkölaskua.
2 tuntia venttasin sit joku huus Tömmiäräinen, kaikki nauroi mun sukunimeä, meni hermot ja huusin perkeleen kikkarapäät mä oon Tamminen.
Tuli aikast hiljasta, tais huutokauppa loppua.
Mulle lyötiin nippu papereita käteen ja sanottiin Adios Lappalainen. Taas meni hermot sanoin sille sutenöörille näkemiin Sisilisko, se meni ihan punaseks, näytin mahaani ja sanoin sama rusketus molemmilla.
Kävelin hotelliin noin 10km matkan.
Katja tuli myöhemmin taksilla perässä tää retki maksoi 55€, Katjan ne unohti sinne teloituspaikalle, käskivät syömään. Katja varmaan aatteli et tahtovat sentään viimeisen aterian antaa ja sit kaput.
Olihan taas mukava päivä takana.
Huomenna ei mennä mihinkään en kehtaa mennä sanomaan arvatkaas kuka kaatui.
Ai niin huomenna pitää mennä maksamaan se sairaalalasku (sähkölasku).
Jos taas joudun odottamaan huutokaupanpuolella ja joku aikoo huutaa Tömmitämmipummiainen, niin kyl sanon et parempi kun pidät turpas kiinni muuten tapahtuu, simmonen juttu et mä oon lusimas!
15 päivä 21.7-09
No se röntgenlasku pitää käydä hoitamassa, mut en todellakaan kun haen vaan sen kassan jotta pääsen siit sairaalasta eroon.
Sieltä tultaessa käveltiin takaisin rantaa pitkin viimeisiä kuvia napsittiin, jopa minun kohtalon sitruunapuusta ja siitä mistä laatat puuttuivat.
Hotelliin päästyämme pidimme myös pienet siesta päiväunet ja sitten pakkaamaan matkalaukkumme koska aikaisin aamulla on lähtö lentokentälle.
On kamalan vaikeaa tietää onko ylipainoa vai ei, ja taas paljon turhaa vaatetta tuotiin kotoa aivan liikaa, ensi kerralla taas vähemmän mukaan.
Illalla söimme taas Valentiino ravintolassa pastaruokaa, ja mentiin kauppaan ostamaan pari banaania jotta selvitään lentokentälle.
16 päivän aamu 22.7-09
Ajattelimme että pappa vielä unten mailla jotta säästymme aamiaiselta, otimme laukkumme ja suunnistimme alas, voi ei.
Pappa siellä aamiaishuoneen ovi auki joten ei auttanut kilttinä lapsina menimme aamupalalle viimeisen kerran, no kun saimme juotua ja syötyä, niin tuli halit pusujen kera.
Ei papassa mitään vikaa ollut aivan ihanahan hän oli mut se aamupala vaan tökki.
Arivedertsi Sisilia!!!
Etna säilyy parhaiten mielessämme!!
